Rahan Perässä

Valtio irtisanoo turhaan väkeä

Valtavat summat rahaa kuluu hukkaan, kun kalliilla ostettu tietotekniikka osoittautuu täydeksi sudeksi. IT-tuhlauksen jatkuessa valtio joutuu koko ajan kehittämään uusia säästökohteita, jotka kohdistuvat henkilöstömenoihin. Pelkästään IT-tekniikan suitsimisessa voitaisiin säästää satoja työpaikkoja. Turhat IT-kustannukset kaatuvat lopulta kuluttajien ja veronmaksajien maksettaviksi. Yli puolet suurista IT-hankkeista epäonnistuu ja niitä joudutaan paikkaamaan uusilla panostuksilla. Kummallisinta on, että epäonnistuneiden hankkeiden toteuttajina ovat kerta toisensa jälkeen samat tietotekniikkaa myyvät yritykset. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi, että IT-alan järjestelmätoimittajat ovat aiheuttaneet satojen miljoonien eurojen menetykset veronmaksajille jo pelkästään viime vuoden tarkastelujaksolla.

Valtionhallinnossa verotukseen, ulosottoon, ajoneuvorekisteriin, poliisin tietojärjestelmään, sähköiseen äänestämiseen, sähköisiin resepteihin, potilasarkistoihin ja VR:n lipunmyyntiin liittyvät hankkeet ja yksityiset sektorin palkkahallintoon, prosessiohjaukseen ja raportointiin liittyvät IT-operaatiot ovat karkeasti epäonnistuneet. Lisäksi pankkijärjestelmät ovat kerta toisensa jälkeen kaatuneet, kun tietotekniikka on pettänyt.

VTV raportoi jo aikaisemmin, että valtionhallinnon kehittelemä sähköinen tunnistautumispalvelu kulutti lähes 40 miljoonaa euroa. Väestörekisterikeskuksen sähköiseen henkilökorttiin sijoitetut rahat menivät hukkaan, kun suomalaisia ei saatu käyttämään järjestelmää.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva elin, joka valvoo valtion rahankäytön järkevyyttä ja laillisuutta Suomessa.

Keskeneräisiä tuotteita kalliilla

Tietotekniikkaa myydään keskeneräisenä niin kuin räätäli myisi mittatilauspuvun ilman hihoja. Asiakkaalle esitellään kaunis kuva valmiista tietotuotteesta, mutta lopputuloksen ja mallin samankaltaisuudesta ei ole etukäteen mitään varmuutta.

VR:n lipunmyyntijärjestelmän ensimmäisen vaiheen epäonnistuminen sekoitti kymmenien tuhansien matkustajien suunnitelmat muutamassa tunnissa ja johti kansalaisten aikataulujen pettämiseen. Syyksi ilmoitettiin tietojärjestelmän heikko testaus ja suunniteltua kovempi kuormitus.

Epäonnistuneiden IT-projektien kustannuksiin ei ole laskettu kolmansille tahoille kuten kuluttajille koituneita ylimääräisiä kustannuksia. Tämä moninkertaistaa epäonnistumisten kokonaiskustannukset.

Kaaos on hyvin yleistä

VTV:n (http://www.vtv.fi/ ) raportin mukaan julkisella puolella kaikki isot tietojärjestelmähankkeet ovat päätyneet viime aikoina kaaokseen käyttöönottovaiheessa. VTV:n tarkastajien mukaan syynä on IT-järjestelmien toimittajien ammattitaidottomuus. Valtionhallinto eli veronmaksajat joutuvat vuosi toisensa jälkeen kustantamaan samojen IT-talojen tekemiä jättivirheitä.

Tilaaja joutuu maksamaan siitä, että järjestelmätoimittaja korjaa omia virheitään.

Tilaaja ostaa unelmia

Tietotekniikkahankkeiden kaupassa myyjä myy suuria lupauksia kustannussäästöistä ja ostaja ostaa unelmia helposta tulevaisuudesta. Kummatkaan eivät toteudu juuri koskaan.

Tilaaja ei useinkaan tiedä, mitä hän todellisuudessa haluaa tai tarvitsisi. Projektitoimittaja kuitenkin lupaa kaikkea mahdollista saadakseen hankkeen myytyä.

Hyvin usein tilaaja ei pysty arvioimaan, miten ja kuinka moni asiakas tulee käyttämään uutta palvelua, jolloin uuden sähköisen palvelun kapasiteetti suunnitelmaasi väärin.

Lopulta hankkeen myyjä myy keskeneräisiä haaveita, joita yritetään täydentää vaatimalla tilaajalta lisää rahaa.

Ostaja tilaa priimaa, ostaa sekundaa ja maksaa maltaita. Haaveet muuttuvat haveriksi.

Digitaalisuus, sähköinen kaupankäynti, sosiaalinen media ovat tavaroita, joiden väitetään olevan kuin Reaganin tähtien sota (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ronald_Reagan ), jolla muutetaan maailman voimatasapainoa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Strategic_Defense_Initiative ). Todellisuudessa tähtien sota oli isojen poikien videopeli, joka näytti todellisuutta todellisemmalta.

Tietoyhteiskuntahanke hävitti 50 miljoonaa

Pääministeri Matti Vanhasen (Kesk.) II hallituksen käynnistämä jättimäinen tietoyhteiskuntahanke oli poliittinen operaatio, jolla uskoteltiin tietotekniikan tavoittavan jokaisen suomalaisen.

”Arjen tietoyhteiskuntaohjelma” ( http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/index.phtml?s=101 ) käynnistyi liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) vastuulla ja sitä johti viestintäministeri Suvi Lindén (kok).

VTV:n raportin mukaan alueellisiin tietoyhteiskunnan hankkeisiin kulutettiin noin 50 miljoonaa euroa. Jo hankkeiden perustelut ovat osoittautuneet epärealistiksi ja ongelmallisiksi toteuttaa. Toteutuneiden IT-projektien vaikutukset ovat olleen VTV:n mukaan vähäisiä.

Raportin mukaan tietoyhteiskuntahankkeisiin myönnettyjen avustusten ja määrärahojen käyttöä ei ole seurattu Vanhasen II hallituksen aikana lainkaan.

Rahan Perässä

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet