Rahan Perässä

Eurobondit ovat huijausta

Euroopan valtioiden yhteiset lainapaperit, eurobondit huijaavat uskomaan, että ylivelkaantuneet maat voidaan pelastaa pelkällä lisärahalla. Eurobondit vastaavat ajatusta, jossa viisi henkilöä päättää ottaa yhteisen lainan. Rahan korko saadaan kohtuulliseksi, kun laina on suuri ja neljä velallista on luotettavia maksajia. Viides saa siipiveikkona rahaa halvalla. Kun viides ei maksa velkaosuuttaan, neljä muuta ovat vastuussa koko velasta. Muut antavat takauksen viidennen veloista. Halpa raha muuttuu kerta heitolla kalliiksi yhteistakaukseksi, josta ei pääse eroon kuin maksamalla. Eurobondeilla ylivelkaisten lisärahoitus jatkuu eikä niiden tarvitse edes pakon edessä hoitaa asioitaan kuntoon. Valmiiksi ylivelkaisen lisäluotottaminen on vain väistämättömän konkurssin tai rajun velkasaneerauksen siirtämistä.

Euroopan unionin maat ovat siirtyneet kohti taloudellista yhteisvastuuta Islannin velkakriisin jälkeen ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Islanti ) lokakuussa 2008. Uhkarohkeilla osakesijoituksilla ja kiinteistökeinottelulla ensin rikastunut ja sen jälkeen köyhtynyt saarivaltio sai muilta Euroopan mailta yli kahden miljardin euron hätälainat. Niillä torjuttiin talouden täydellinen romahdus. EU-maat auttoivat Islantia, vaikka se ei edes kuulu unioniin.

Hätärahoituksella oli tarkoitus korvata hollantilaisten ja englantilaisten tekemät sijoitustalletukset islantilaisiin pankkeihin. Islantilaiset kuitenkin kieltäytyivät kahdesti kansanäänestyksessä maksamasta sijoittajille. Yhteisvastuu ja herrasmiessopimusten noudattaminen syvimmän hädän hetkellä ovat useimmiten arvottomia.

Väärää yhteisvastuuta

Eurobondien ajatuksena on koota EU-maiden lainatarpeet yhdeksi suureksi potiksi, joka myytäisiin arvopapereiden (bondien) muodossa sijoittajille. Kun eurobondien markkinat olisivat valtavat ja bondit helposti myytävissä ja ostettavissa, euromaiden rahantarve olisi nykyistä turvatumpi.

Hankkeen kääntöpuolena on yhteisvastuu veloista. Kaikki EU-maat vastaisivat yhdessä veloista. Jos Kreikka, Espanja, Irlanti tai Italia ei pystyisi tai haluaisi maksaa omaa velkaosuuttaan, muiden olisi pakko maksaa.

Yhteisvastuun kautta Etelä-Euroopan maat saattaisivat jatkaa leväperäistä taloudenhoitoaan ilman pakkoa, joka johtaisi julkisen velan supistumiseen ja suun panemiseen säkkiä myöden.

Kahden kerroksen talouspolitiikkaa

Eurobondien myötä EU:ssa hyväksyttäisiin periaate, jonka mukaan jokaisen jäsenmaan ei tarvitsisi pyrkiä yhtä hyvään taloudenpitoon, velkasuhteeseen ja julkisten varojen säästäväiseen käyttämiseen. Talouden tiukoista säännöistä on sovittu yhteisellä Maastrichtin-perussopimuksella 1993 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Maastrichtin_sopimus ).

Eurobondien myötä Maastrichtin-sopimuksen luonne muuttuisi. Eurobondien myötä yhdenmukaistettaisiin euromaiden lainamarkkinoiden korot. Pankit ja sijoittajat laskisivat euroalueen lainoille yhden yhteisen korkoprosentin, joka olisi nykyisille hyville maille aikaisempaa korkeampi ja ylivelkaisille maille nykyistä selvästi alhaisempi. Tällä hetkellä jokaisen EU-maan valtionlainoille määritellään oma korkoprosentti, joka riippuu kunkin valtiontalouden velkaantumisasteesta ja kehitysnäkymistä.

Eurobondit olisivat talouspoliittisessa mielessä väärä merkki ylivelkaisille maille ja samalla vinkki muillekin jäsenmaille, ettei terveen taloudenpidon hoidosta lipsuminen johda perikatoon.

Rahan Perässä

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet