Rahan Perässä

Kadonneen työläisen metsästys

Vaaleissa on kysymys rahan jakamisesta. Kuka saa kuinka paljon nyt ja keille jää mitäkin tulevaisuudessa. Vaaleissa on puhuttu ihmisten eliniästä ja vanhuusajasta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yhä useampi haluaa ilmoittautua varhaisvanhukseksi ja eläkkeen nauttijaksi. Keskusteluissa on jätetty vaille riittävää huomiota, että eläkkeitä ei makseta suoraan eläkerahastoista vaan 80 prosenttisesti suoraan töissä olevien kukkarosta. Rahastoissa on vain 20 prosenttia eläkkeisiin tarvittavista euroista. Eli tulevat sukupolvet luovuttavat palkkatuloistaan entistä suuremman osan eläkkeisiin, kun ihmisten elinikä pitenee jopa sataan vuoteen eli eläkkeellä oloaika kasvaa nykyisestä alle 20 vuodesta yli 30 vuoteen. Mitä varhaisemmin pääsee eläkkeelle, sitä enemmän työikäiset siitä maksavat.

Vaalikeskusteluissa on jauhettu kestävyysvajeesta (http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/012_veroryhma/06_esitysaineisto/Kesta... ), jolla tarkoitetaan julkisten menojen ja verotulojen kertymän välistä aukkoa. Se on arvioitu nousevan 6-10 miljardiin euroon seuraavien parinkymmenen vuoden kuluessa. Aukko on kurottava umpeen menoja vähentämällä tai verotuloja lisäämällä.

Vähintään yhtä suuri ellei jopa kaksinkertainen vaje muhii siinä, että töitä tekevien ja töistä poissa olevien välinen suhde heikkenee. Eläkkeiden maksajien määrä pienenee ja muilta rahansa saavien määrä kasvaa. Tätä suhdetta kutsutaan taloudelliseksi huoltosuhteeksi ( http://www.findikaattori.fi/32/ ).

Taloudellinen huoltosuhde osoittaa, että jokaista töissä olevaa kohden on 1,24 töistä poissaolevaa. Töistä poissaoleviksi katsotaan 0-14-vuotiaat lapset, opiskelijat, varusmiehet, työhaluttomat ja eläkkeensaajat. Kaikkein nopeimmin kasvaa eläkeläisten määrä, koska suomalaisten elinikä nousee kohentuneen terveystilanteen, parantuneiden lääkkeiden ja hyvien elinolosuhteiden vuoksi. Huoltosuhdetta heikentää entisestään se, että lasten syntyvyys on ollut pitkään laskussa eli uusia työikäisiä syntyy yhä vähemmän. Opiskeluaikojen pidentyminen siirtää töiden aloitusaikaa eli kasvattaa töissä olevien maksuvastuuta.

Mikäli eläkeikää ei nosteta eli töissäoloaikaa pidennetä, yhä pienempi joukko joutuu eläkkeiden maksajiksi.

Työläisiä ulkomailta

Elinkeinoelämä (Elinkeinoelämän keskusliitto EK) on ehdottanut, että työvoimaa pitäisi tuoda vähintään 25.000 henkeä vuodessa. Näin voitaisiin turvata töissä olevien eli eläkkeidenmaksajien määrä. Työntekijöitä edustava SAK (Suomen ammattijärjestöjen keskusliitto) kuitenkin vastustaa työvoiman maahantuontia, koska se pelkää tuontityöläisten laskevan syntyperäisten suomalaisten palkkatasoa.

Eläkeikään, eläkkeiden maksamiseen ja palkkakehitykseen liittyvä kokonaisuus ei tällä hetkellä ole minkään puolueen tai etujärjestön hanskassa. Siksi eduskuntavaaleissa kysytäänkin äänestäjiltä,

A-P. Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009.

Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat. mihin suuntaan pitäisi mennä.

Rahan Perässä

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet