Rahan Perässä

Japanin tuho häviää pankkikriisille

Japanin maanjäristyksen tuhojen hinnaksi arvioidaan noin 200 miljardia euroa. Summa on valtava, sillä Japanin koko viennin arvo on vajaat 500 miljardia euroa vuodessa. Japanin talous tulee olemaan tiukilla, vaikka vakuutusyhtiöt tulevatkin korvaamaan suuren osan vahingoista. Maanjäristyksen hinta on kuitenkin vain kymmenesosa 2008 alkaneen finanssikriisin tuhoista. Yhdysvaltojen asuntolainoista alkanut pankkikriisi on tähän mennessä maksanut jo 2.000 miljardia euroa. Japanin jälleenrakennus on suorastaan halpaa, jos sitä verrataan Euroopan unionin maiden varaamaan 500 miljardin euron kriisirahastoon, jolla yritetään estää Kreikan, Irlannin ja mahdollisesti myös Portugalin talouksien romahdukset.

Eduskunnassa käyty poliittinen keskustelu EU-maiden keskinäisestä takausvastuusta saa oikeat mittasuhteet Japanin maanjäristyksen tuhoista. EU:n kriisirahastolla rakennettaisiin kahteen kertaan Japanin maanjäristyksen tuhot.

Pankkikriisin ja maanjäristyksen tuhoissa on se ero, että maanjäristystuhot ovat kaikesta kauheudestaan huolimatta paikallisia. Niiden vaikutukset rajoittuvat selvästi määriteltävissä olevalle alueelle. Sen sijaan pankkikriisin lonkerot ulottuvat kaikkialle maailmaan ja kaikkia yhteyksiä ei heti huomata.

Kreikalle on jo myönnetty 110 miljardin euron tukipaketti eli puolet Japanin tuhojen arvosta. Kreikka on jo nyt vaatinut lainakorkojensa merkittävää alentamista, koska sen talous ei ole elpynyt toivotulla tavalla. Myös Irlanti pyrkii alentamaan korkoa, mikä tulee tekemään tukipaketit entistä kalliimmiksi takaajavaltioille kuten Suomelle.

Hinnat nousevat

Japanin maanjäristyksen seurauksena maahan on levinnyt vakava energiakriisi. Sähkön tuotanto on ongelmissa ja sähköä joudutaan säännöstelemään. Japanilaiset autonvalmistajat ja elektroniikkatehtaat ovat sulkeneet oviaan, mikä tulee merkitsemään autojen ja komponenttien tarjonnan maailmanlaajuista vähenemistä. Mikäli autojen kysyntä säilyy maailmassa nykyisellä tasolla, muut valmistajat voivat korottaa hintojaan. Tähän tarjoaa mahdollisuuden myös se, että autoja ei enää valmisteta varastoon vaan ne tuotetaan tilausten mukaan. Eurooppalaisten autojen odotusajat ovat jo 3-9 kuukautta, mikä voi mahdollistaa hinnankorotukset.

Korot nousevat

Pankkikriisin, EU:n kriisimaiden ja Japanin uudelleenrakentaminen nostavat yhtäaikaisina tapahtumina rahan kysyntää ja hintaa.

Rahaa tarvitaan parina seuraavana vuonna poikkeuksellisen paljon myös siksi, että yritysten pitkäaikaiset luotot sattuvat erääntymään näihin aikoihin.

Yhteenlaskettuna tämä voi merkitä myös suomalaisten asuntolainojen korkotason nopeaa nousua, millä on suorat vaikutukset kotimaiseen kulutuskysyntään.

A-P. Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009.

Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.

Rahan Perässä

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet