Rahan Perässä

Raha kallistuu ja halpenee

Ellei raha liiku, pankit eivät menesty.

Asuntolainojen korkojen ennustetaan nousevan varsin maltillisesti tämän vuoden kuluessa. Kahden prosentin korkotason saavuttaminen ensi vuoden alkuun mennessä merkitsisi pitkän aikavälin tarkastelussa vielä hyvin matalia rahoituskustannuksia. Samaan aikaan kun rahan korko on nousemassa, pankit alentavat asiakkailta perimiään marginaaleja eli palkkioita. Marginaalien alentamisella pankit tasoittavat korkotason nousua ja ylläpitävät näin asuntolainojen kysyntää jatkossakin. Pankkitoiminta on rahan välittämistä tallettajilta lainaajille. Ellei raha liiku, pankit eivät menesty. Siksi rahan kysyntää eli luottokysyntää on ylläpidettävä säätelemällä palkkiokustannusten osuutta. Toisaalta tämä kaikki merkitsee myös sitä, ettei pankeilla ole samaan aikaan varaa maksaa lisää tallettajille eli nostaa talletuskorkoja.

Nordea on ollut aggressiivinen kilpailija asuntolainamarkkinoilla. Se on alentanut lainamarginaalejaan selvästi jo viime vuoden lopulta alkaen (http://www.talouselama.fi/uutiset/article571919.ece ). Marginaalit ovat tulleet 0,7 prosentin tasolle aikaisemmasta 0,8 prosentista. Marginaaliprosentti on pankin perimä erä, joka lisätään markkinakoron päälle. Yhteissummasta muodostuu rahan kokonaiskorko, jonka asiakas maksaa.

Marginaalien putoaminen on selvä merkki myös siitä, että pankit yliarvioivat rahan hintakehityksen noin kaksi vuotta sitten finanssikriisin jälkimainingeissa. Tuolloin ennustettiin marginaalien pomppaavan jopa kahteen prosenttiin. Tämä myös pelotti monia asuntolainoja suunnittelevia, mikä myös näkyi välillä asuntokaupassa.

Kilpailu on heiluriliikettä

Asuntolainojen marginaalien alentuminen ei kuitenkaan tule olemaan pysyvä ilmiö. Pankit tarvitsevat marginaalinsa eli palkkionsa omien kulujensa ja riskiensä kattamiseen. Marginaalikilpailuun on varaa niin kauan kuin pankin tulovirta on tarpeeksi iso.

Kun marginaalitaso painuu liian alhaiseksi, lopputuloksena on pankkien tulosten heikentyminen (http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/10/07/asuntolainojen-korkokilpa-ro... ) ja maksujen kohoaminen. Tämä ei kuitenkaan ole vielä näköpiirissä. Pankkien välinen kova kilpailu tulee vielä jatkumaan ( http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2010/10/27/tahan-hintaan-nordea-myy... ) ainakin tämän vuoden.

Korot nousevat hitaasti

Vaikka Aasian ja Yhdysvaltojen taloudet elpyisivätkin nopeasti, Euroopan taloudet pysyvät hitaan kasvun tiellä. Tällä perusteella pankkiirit ja talousmiehet ennustavat, että korot nousevat seuraavien 12 kuukauden kuluessa maltillisesti.

Yleisenä suomalaisena näkemyksenä on, että yleisin asuntolainojen viitekorko olisi puolen vuoden kuluttua 1,8 prosenttia ja ensi vuoden alussa parin prosentin tuntumassa. Tällä hetkellä korot ovat 1,6 prosentin tuntumassa (http://www.taloussanomat.fi/raha/2011/02/01/yle-korkojen-nousu-jatkuu-ai... ). Vuonna 2008 korkotaso oli 5,5 prosentissa.

A-P. Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009.

Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.

Rahan Perässä

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet