Rahan Perässä

Vastuuta ei voi ulkoistaa

Päivi Tuovinen

OP-Pohjola sai kolauksen, kun sen palvelujärjestelmä romahti. Verkkopankin ja konttoreiden sulkeminen olivat seurauksena tietoliikennejärjestelmän äkkipysähdyksestä. OP-Pohjola oli vähän aikaa sitten siirtänyt palvelujärjestelmänsä Tieto-nimisen yrityksen hoitoon. Pankki oli ulkoistanut toimintojaan, kuten tuhannet muut yritykset viime vuosina. Ulkoistamisen seurauksena myös kymmenet tuhannet suomalaiset ovat vaihtaneet työnantajaa, kun työ on saanut uuden isännän mutta tuotettu palvelu on edelleen annettu asiakkaalle samanlaisena kuin aikaisemminkin. OP-Pohjola sai kokea ikävimmän ulkoistamisen lieveilmiön. Pankki joutuu kantamaan palvelukatkoksen kaikki huonot puolet, vaikka ongelmista olisikin vastuussa ulkoistuksen vastaanottanut yritys. Seuraava ulkoistuksen aalto koskee kunta- ja terveyspalveluja.

Omia toimintojaan ulkoistaneista yrityksistä kolmannes on tyytymättömiä tai jopa täysin tyytymättömiä toiminnan onnistumiseen. Toimintojen siirtäminen uudelle tekijälle on hyvin usein laskenut palvelun laatua, aiheuttanut lisäkustannuksia ja ennakoidut säästöt ovat jääneet saavuttamatta.

Kansainvälisten kokemusten mukaan jopa 80 prosenttia ulkoistamissopimuksista joudutaan neuvottelemaan uudelleen sopimuskauden kuluessa, mikä kuvastaa hankkeiden heikkoa vaikeusastetta ja onnistumista.

Asiantuntijoiden mukaan ulkoistukset tulevat jatkumaan erityisesti tietotekniikassa ja taloushallinnossa.

Viimeisten 10 vuoden kuluessa suurimmat ulkoistushankkeet ovat liittyneet kokonaisten tehtaiden ja toimialojen siirtämiseen Kiinaan tai Intiaan. Seuraavana sijoituskohteina tulevat olevaan entisen Itä-Euroopan maat ja Afrikka.

Pienetkin teollisuusyritykset ovat ulkoistaneet kunnossapitoaan. Tähän liittyvät suurimmat ay-poliittiset kiistat ovat koskeneet paperiteollisuuden kunnossapito- ja siivoustöiden siirtämistä yritysten ulkopuolelle.

Julkiset palvelut ulkoistukseen

Julkisen talouden rahoituskriisin seurauksena tullaan ulkoistamaan kuntien terveys-, vanhus-, nuoriso- ja lastenhoitopalveluja sekä kuntien perinteisiä hallinnollisia toimintoja. Tavoitteena on saavuttaa ainakin 10 prosentin kustannussäästöt.

Myös valtiohallinnossa suunnitellaan perinteisten viranomaistoimintojen siirtämistä toisille tahoille. Rannikkoliikenteen luotsaustoiminta on jo siirretty valtion kokonaan omistamalle luotsausosakeyhtiölle ja Pietarin Suomen-konsulaatin viisumipalvelut hoitaa nykyään kansainvälinen yritys.

Parhaillaan suunnitellaan Helsingin sairaanhoitopiirin (HUS) sairaalatilojen antamista yksityisten yritysten käyttöön ilta-, yö- ja viikonloppuisin. Tässäkin on kyse toimintojen ja tilojen ulkoistamisesta, jolla tavoitellaan suurempaa tehokkuutta.

A-P. Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009.

Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.

Rahan Perässä

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet