Rahan Perässä

Työ pelastaa talouden

Tällä hetkellä työvoimasta on työttömänä alle 9 prosenttia ja tämän vuoden lopussa alle 8 prosenttia.

anton soinne

Työttömyyden nousun uskottiin tuhoavan Suomen talouden viimeistään tänä vuonna. Valtiosihteeri Raimo Sailas uskoi vielä reilu vuosi sitten, että työttömyys nousee 14 prosentin tuntumaan. Tällä hetkellä työvoimasta on työttömänä alle 9 prosenttia ja tämän vuoden lopussa alle 8 prosenttia. Ihmiset siis palaavat työhön, alkavat saada palkkaa, maksaa veroja ja kuluttaa tavaroita aikaisempaa enemmän. Tämä merkitsee talouden hidasta elpymistä, joka kuitenkin tapahtuu terveellä tavalla. Paljon sairaampaa ja kestämättömämpää olisi, jos kasvu perustui pörssikurssien nopeaan nousuun tai vain muutamien henkilöryhmien tulojen kasvuun. Vaikka monet näkevät mörköjä joka nurkassa, työllisyyden kohentuminen on yksi parhaimmista paremman tulevaisuuden merkeistä.

Vain 12 kuukautta sitten syksyllä 2009 Suomessa elettiin synkkiä aikoja. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas luki kamalat madonluvut. Hänen mukaansa työttömyys tulisi nousemaan 14 prosentin tuntumaan jo keväällä 2010. Näin ei onneksi tapahtunut ja työttömyysprosentti ei kohonnut edes 10 tuntumaan.

Hallituksen talouspolitiikan päätavoitteena on ollut työttömyyden kohentaminen, mikä nyt näyttää myös toteutuvan. Suurten pankkien laatimien talousennusteiden mukaan Suomen talous elpyy nimenomaan työllisyyden kohentumisen kautta. Vientiteollisuus on päässyt kasvun lähteille, peruu lomautuksia, palkkaa uusia työntekijöitä ja jopa laajentaa toimintaansa. Talouskasvu näyttäisi olevan terveellä pohjalla, kun se ei perustu äkkinäisiin kasvuhyppäyksiin vaan melko tasaiseen jopa hieman hitaaseen nousuun.

Yli 20.000 pääsee takaisin töihin

Suomen talouden kasvuksi veikataan noin kolmea prosenttia, mikä merkitsee työttömyyden supistumista yhdellä prosenttiyksiköllä nykyisestä 9 prosentin tasosta alle 8 prosenttiin. Tämä merkitsee 23.000 ihmisen työllistymistä.

Suomen työvoima on 2,4 miljoonaa henkilöä, josta työttömänä oli viime vuoden lopulla 215.000 henkilöä. Yhden prosenttiyksikön lasku työttömien määrässä merkitsee 23.000 henkilön työllistymistä.

Viennin elpyminen on vahva tekijä talouskasvussa. 1990-luvun lamasta Suomi nousi nimenomaan viennin kautta. Parhaimmillaan viennin osuus bruttokansantuotteesta eli kaikkien tavaroiden ja palvelusten yhteissummasta oli 45 prosenttia. Vuonna 2009 se oli painunut 36 prosenttiin.

Taantuman suurena selittäjänä oli vientialojen romahdus, joka johti lomautuksiin, irtisanomisiin ja erityisesti paperiteollisuuden alasajoihin.

Kasvu seuraa viime vuotta

Kolmen prosentin talouskasvu merkitsee, että Suomessa tuotettujen tavaroiden ja palvelusten määrä lisääntyy kolmella prosentilla euroissa mitattuna. Kasvuvauhti on samassa tahdissa viime vuoden lopun lukujen kanssa. Odotettavissa ei siis ole äkkiliikkeitä, vaan loivia käänteitä.

Asuntomarkkinoiden uskotaan myös pysyvän entisissä uomissaan eli pääkaupunkiseudun pienten asuntojen neliöhinnat säilyvät korkealla tasolla. Suurten asuntojen hinnoissa on jo pitempään ollut isojakin joustoja, sillä yli 800.000 euron asunnon ostajia on liikkeellä aikaisempaa vähemmän. Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa koettiin jo joulukuussa asuntohintojen selvä pudotus. Ruotsin talous on myös kasvu-uralla ja tämän uskotaan merkitsevän myös Tukholman asuntohintojen pysymistä nykyisellä tasollaan eli kalliina.

A-P. Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009.

Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.

Rahan Perässä

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet