Rahan Perässä

Vain harvalla menee huonosti

Huonoja uutisia syntyy, jos tarkastelee vain heikoimmin ja parhaiten menestyvien perheiden tilannetta. Keskustelua syntyy, kun kerrotaan vähiten ansaitsevien köyhtyneen ja eniten ansaitsevien rikastuneen. Kotitalouksien kokonaistilannetta kuvaavat kuitenkin parhaiten Tilastokeskuksen luvut, joiden mukaan 66 prosenttia Suomen 2,4 miljoonasta kotitaloudesta elää elämäänsä ilman taloudellisia ongelmia. Eli 1,6 miljoonalla kotitaloudella ei ole jokapäiväistä puutetta rahasta. Tämä on hyvä uutinen, joka myös selittää suomalaisen hyvinvoinnin. Pahoja rahaongelmia on vain 10 prosentilla kotitalouksista, mikä viittaa työttömyydestä kärsiviin talouksiin. Taloudesta ja tunnelmista saa mielikuvan sen mukaan, mitä tilastoja lukee.

Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen perusteella (http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/12/29/600-000-kotitaloudessa-raha-... ) 51 prosentilla kotitalouksista ei ole taloudellisia ongelmia ja 15 prosentilla talouksista menee sitäkin paremmin eli erinomaisesti. Yhdessä nämä taloudet, 66 prosenttia kaikista talouksista, muodostavat Suomen hyväosaisten ryhmän.

Noin neljänneksellä (24 prosentilla) kotitalouksista on silloin tällöin rahahuolia eli rahat eivät tahdo riittää joka kuukausi kaikkiin menoihin. Näitä talouksia on noin 600.000.

Suuria talousvaikeuksia on seitsemällä prosentilla eli 170.000 taloudella. Kolme prosenttia eli 70.000 taloutta elää jatkuvasti pahoissa talousvaikeuksissa, minkä seurauksena ne ovat toimeentulotuen ja pikavippienvarassa.

Verrattuna vuoteen 2003 hyväosaisten määrä on kasvanut merkittävästi ja toimeentulo-ongelmissa painivien osuus on pienentynyt.

Vähemmistö määrää mielikuvat

Kuluttajien mielikuvat oman talouden tai kansantalouksien kehityssuunnista vaikuttavat välittömästi niin sanottuun yleiseen mielipiteeseen. Tilastokeskuksen kuluttajabarometri (http://www.stat.fi/keruu/kuba/index.html ) mittaa näitä mielikuvia kerran kuukaudessa.

Mielikuvien muutokset ja nopeat vaihtelut näkyvät vähittäiskaupan myynneissä, asunto- ja autokaupassa. Toistaiseksi ei ole käytettävissä tutkimustietoa, kuinka paljon mielikuvien muutokset johtuvat ns. hyväosaisten kotitalouksien tai huono-osaisten kotitalouksien mielikuvien muutoksista.

Mielenkiintoista joka tapauksessa on, että valtaosalla kotitalouksista ei olisi syytä kulutuksensa supistamiseen ainakaan taloudellisista syistä. Tällä perusteella voi arvioida, että mielikuvien muutokseen vaikuttavat suurella painoarvolla ne kuluttajat, joilla on hyvinäkin aikoina jonkinasteisia taloudellisia ongelmia.

A-P. Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009.

Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.

Rahan Perässä

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet