Matti Putkonen

Itsemääräämisoikeuden vaaran vuodet

Päivi Tuovinen

Suomen taloudellisen itsemääräämisoikeuden suurin uhka on Irlanti, Irlanti, Irlanti tai oikeammin Kreikka, Irlanti, Portugali ja Espanja.

EU:n perussopimuksen vastainen holtittomasti taloutensa hoitaneiden euromaiden pelastuspaketti paisuu kuin pullataikina. Vakausrahastoon varatulla 750 miljardilla eurolla lykätään vain karmean totuuden kohtaamista. Monet itsekin taloudellisesti kuralla olevat maat ovat takaamassa ja lainoittamassa käytännössä jo konkurssissa olevia. Näin koko euroalueen talouden syöksykierre vauhdittuu.

Tällä menolla vuodenvaihteen ilotulitusrakettien paukkuessa vakuusrahasto kaksinkertaistetaan. Vauhti vain kiihtyy. Laskiaishernerokan valmistuessa vakuusrahasto joudutaan kolminkertaistamaan. Suomen osuus kasvaa nykyisestä 8 miljardista 24 miljardin euroon.

Valtion ensivuoden budjetti on noin 50 miljardia. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ekonomi, kun ymmärtää, mitä tämä merkitsee peruskansalaisten arkipäivään. Ex-pääministeri Esko Ahon päiväuni, työreformi, toteutuu palkka-aleineen aina työttömyysturvan puolittamiseen. Ei muuta kuin laskiaishernerokkaan vettä lisää. Herneisiin ja jauhelihaan ei olekaan varaa.

Nyt on viimeinen hetki kohdata totuus, oli se sitten kuinka karmea tahansa. Euron valuvikaa ei korjata paikkaamalla, vaan se on valettava aivan uuteen muottiin. Euroalueeseen otettiin valtapiiriajattelun sumentamana maita, jotka eivät täyttäneet alkuunkaan eurokriteereitä. Nämä maat on erotettava omaksi ryhmäkseen.

EU:n rakennerahastomallilla luotiin pohja nykyiselle katastrofille. Irlantia mainostettiin muutama vuosi talouden kasvun mallimaana. Kasvu oli lumetta. Se perustui EU:n rakennerahaston avulla perustettuihin vero- ja muista maksuista vapaisiin talousalueisiin.

Irlanti houkutteli muista EU-maista yrityksiä näille tax free -vyöhykkeille. Kun rakennerahaston tuet loppuivat, yritykset pakkasivat reppunsa ja suuntasivat nokan kohti uusia tax free -alueita kuten Puolaa. Puolassa kytee näin lopullinen euron kuolinisku vuonna 2013. Silloin loppuvat EU:n 67 miljardin rakennerahastotuet.

Euro on kallellaan kuin Pisan torni. On valittava kummalla puolella seisomme euron kaatuessa. Jos valitsemme väärän seisomapaikan, niin seuraavia Linnan itsenäisyyspäivän tanssiaisia tahdittavat kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja muutamat ylikansalliset pankkiirit antaen tarkat askelmerkit sosiaaliturvasamballemme. Mätä on poistettava terveestä ytimestä.

Matti Putkonen

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ex-viestintäpäällikkö.

Matti Putkonen

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet