Kansalaisopistojen merkitys sinulle ja minulle, meille

Aika ajoin nostetaan keskusteluissa esille kansalaisopistojen rahoitusta ja mielitään säästöjen hakemista niistä. Kansalaisopiston lakkauttamisilla voidaan saada aikaiseksi pieniä taloudellisia hyötyjä verrattuna siihen mitä näiden puuttuessa menetetään.

Jos mietimme kansalaisopistojen merkitystä niin näiden merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Jos mietimme nykytilannetta jossa suomalainen väki tulee keski-iältään vanhenemaan merkittävästi, työ määrä on ilmeisen selvästi vähenemässä ja eläminen on muuttumassa päivä päivältä entistä teknisemmäksi.

 

Yhteiskunta on lohkoutumassa, kansainvälistymässä ja aikuiskoulutus yleensä on kaupallistumassa. Mikäli ei oteta aikuislukion akateemista koulutusta huomioon niin äkkiseltään en muita paikkoja en keksi jossa esim. eläkeläinen, pienipalkkainen tai työtön voisi kohtuullisella kustannuksella kehittää itseään.

 

Eli yksikertaistetusti sanottuna maailma monimutkaistuu, ja osalla meistä ei ole taloudellisia tai muita resursseja hakea osaamista kaupallista koulutuksista, ja näin pysyä kehityksessä mukana. Kansalaisopisto on paikka joka tasa-arvoistaa ihmisiä ja luo mahdollisuuden kehittää itseään ajan vaatimusten mukana. Erityisen tärkeänä näen tämän vanhuksille. Tätä tasa-avoistavaa vaikutusta tuli kansalaisopistojen yhteydessä korostaa.

 

Kun ajattelemme kansansivistystä ja  teknistyvää maailmaa jossa elämme, jokaisen tulisi pystyä kantamaan itsestään entistä enemmän. Kansalaisopistojen toiminnassa korostetaan itsensä kehittämistä, arkipäivän osaamista ja elinikäisen oppimisen mahdollisuutta sekä tärkeyttä.

 

Demokratialle on tärkeää että pystymme tiukoissakin taloudellisissa tilanteissa tukemaan kuntalaisten/kansalaisten, ihmisten,  tasa-arvoisuutta, moniarvoisuutta ja antaa heille mahdollisuus olla mukana aktiivisesti arjessa iästä tai taloudellisesta asemasta riippumatta. Kansalaisopistot luovat luontaisia paikkoja joissa vanhat ja nuoret voivat tehdä yhdessä samoja asioita ja tuntea yhteisöllisyyttä ja hyväksyntää.

 

Kansalaisopistot tarjoavat monipuolista ja harrastuksenomaista tapaa oppia ja pysyä aktiivisena, kiinni arjessa ja luovat samalla ihmisille keinoja rikastaa omaa elämää ja osaamista.

 

Mikäli kansalaisopistotoimintaa aletaan ajamaan alas tai vähentämään tulee miettiä mitä voimme tarjota näille ihmisille tilalle?!  Kuka maksaa, ja erityisesti mitä maksaa tästä aiheutuvat seuraamukset.

 

Kansalaisopistot siis ovat kaikenikäisten ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia tukevia, ne tukevat koteja, ne tukevat omalta osaltaan terveystointa leivttämällä hyviä käytäntöjä ja tereysvalistusta, ja virikkeellisenä toimintana ovat osaltaan korvaamassa myös mielenterveydellistä työtä. Sivistyksellisestä tai kulttuurillisesta merkityksen puolesta puhumattakaan.

Asiasta voisi kirjoittaa sata sivuisen esseen, mutta eiköhän tästä typistetystä kannanotosta asia käyne ilmi.

 

Mainiota syksyä tasapuolisesti kaikille, puoluekantaan katsomatta.

-romppu-

 

Kirjoituksen asiatukena käytetty:

http://www.ktolhanke.net/terveys/files/File/KTOL_te_arviointiraportti%20...

http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/521/YTR_1_08.pdf

Lisäksi lukematon määrä muuta suorasti tai epäsuorasti aiheeseen liittyvää lähdemateriaalia Internetistä.

Kommentit (3)

Kommentit

Romppu kirjoittaa asiasta aivan täyttä asiaa, siksi minäkin yhdyn siihen joka solullani.
Siksipä toivonkin, että nyt täysillä heränneet niin kansalaisopiston -, kuin myös kutomonkin toiminnan jatkumisen kannattajien vastustus toimet saisi Riihimäen Kaupungin päättävät elimet tosissaan harkitsemaan uudelleen sitä, minkä suuren vahingon He ovat toimillaan saamassa aikaan, jos kummankin (kansalaisopiston ja kutomon) lakkautuspäätökset astuu voimaan.
Yhteissummana säästö on pieni, mutta sen seuraukset pitkällä aikavälillä on todella suuret.

Pertti Haavisto

Kansalaisopistoa käyttää keskimääräistä varakkaampi ihmisryhmä.
Suurin käyttäjäryhmä lie hyvin toimeentulevat seniorikansalaiset, joille on yks
haille mitä kurssit maksaa.
Vai onko Haavisto paljonkin nähnyt siellä syrjäytyneitä tai työttömiä?

leikkuri

Missäköhän vaiheessa tämä suunnitelma on?
Siinähän saataisiin lukukausimaksujen hintoja ehkä tarkistettua, kun päällekkäiseistä
toiminnoista päästään eroon, mm. opettajista.

Olis ehkä varaa säilyttää kutomokin.
Tai sitten sen kohtalo onkin osa tätä suurempaa suunnitelmaa...

Kansalaisopistojen määrä vähenee opistoliitoksissa?

"Muiden julkisten palvelujen ohella myös vapaan sivistystyön rakenteita järjestellään uudelleen. Muun muassa Riihimäen seudulla selvitetään kansalaisopistojen yhdistämistä. Selvitystyössä ovat mukana Riihimäen, Hausjärven, Lopen ja Hyvinkään kansalaisopistot."

http://yle.fi/uutiset/kansalaisopistojen_maara_vahenee_opistoliitoksissa...

leikkuri

Marko Romppanen

Romppu Romppanen - Riihimäkeläinen riivinrauta, joka uskaltaa sanoa miten asiat ovat, joskus keksii myös, miten niitten tulisi olla.

Riihimäkeläinen since 1989, asustelee Hirsimäessä vaimon ja kahden lapsen kanssa. Töissä käy Helsingissä ja liiketoiminnan kehitysjohtajan hommissa yrittää leipänsä tienata. Elämäntehtävänä perässähiihdon vastustaminen!

Tervetuloa Aamupostin blogeihin!

Aamuposti tarjoaa kaikille mahdollisuuden pitää omaa blogia. Blogistit ovat pääosin aktiivisia paikallisia, mutta joukkoon mahtuu myös kirjoittajia muualta.

 

Lue tältä sivulta uusimmat blogikirjoitukset tai klikkaa tiettyyn blogiin.