Bomon kaduille lämmikettä Osa 3

Liisalle kiitos viimeisimmästä lähetyksestä. Neljä pipoa ja kaulaliina ovat nyt päätyneet uusille omistajilleen ja voin taata (itseäni toistaen), että menivät tositarpeeseen. 

                                            Tällaista materiaalia postimies toi ovelleni:



1) Valkoinen pipo vihreällä raidalla: Pipon sai Simon, 37-vuotias nuori mies. Hän istui keskustassa lähellä nuorten suosimaa klubia, jonne (niinpä niin), olimme tyttöporukalla paraikaa matkalla. Olin lähtiessä tunkenut käsilaukkuun yhden pipon, kaiken varalta. Ja niin kävi, että odottamaton Just In Case -tilanne tuli kohdalle ja kohtasin paljaspäisen nuorukaisen kääriytyneenä kadunkulmaan takkinsa ja peittonsa sisään. Kiitollisuus paistoi kasvoiltaan annettuani hänelle pipon. Edellisistä kadunmiehistä poiketen Simonilla oli hyviä uutisia kerrottavanaan: 3 vuoden kadulla asumisen jälkeen hän oli lopultakin saanut täytettyä tarvittavat lomakkeet ja hakemukset ja taistellut tiensä läpi byrokratiaviidakon. Hän kaivoi povitaskustaan vettyneen lomakkeen, jossa seisoi mustaa valkoisella: Sinulle tullaan myöntämään asunto 3 viikon sisään. 

2) Valkoinen pipo sinisellä raidalla: Peter, 53-vuotta. Vihdoin viimein sain annettua pipon tälle kyseiselle kadunmiehelle, joka on tervehtinyt minua(kin) jo 1.5 vuoden ajan kulkiessani hänen ohitseen kouluun, kaupungille tai muihin rientoihin. Hänellä on vakiopaikka läheisen ravintolan kulmalla, mutta jostain syystä, aina kun olen ollut aikeissa viedä hänelle pipon, hän on ollut poissa. Peterin reaktio ja asenne olivat aivan toista maata kuin tähän asti kohtaamieni kadunmiesten. Aluksi hän torjui pipotarjouksen sanoen: I am fine. Thank you. Sanoi olevansa ookoo. Umpijäässä, huppu päässä, mutta silti ihan fine, fine fine. 

Jatkoin tyrkyttämistä, ja pyysin ottamaan pipon lämmikkeeksi. Peter otti ja kiitti, mutta tunki pipon taskuunsa. Kenties se meni hänelle itselleen, tai ehkä hän antoi sen jollekulle ystävälleen. Yhtä kaikki, eiköhän se jonkun päässä istu tälläkin hetkellä. :)

Peter oli elänyt kadulla 17 vuotta (!), eikä sanonut kaipaavansa muuta. Hän viihtyi kadulla, vaikka sanoi elämän siellä olevan raskasta ja yksinäistä. Hänestä huokui lämpö, ystävällisyys, sydämellisyys. Peter istuu usein samalla kulmalla ja tervehtii kaikkia ohikulkijoita hymy huulillaan. Monesti olen nähnyt ohikulkijoiden ja ravintolan työntekijöiden rupattelevan hänelle kuin parhaalle ystävälle. Hänestä on tullut jo osa katukuvaa. 

3) Alakuva: tumman sininen pipo: Pipon sai nuori, 32-vuotias kaveri nimeltään Kelvin. Kelvin istui keskustassa vilkkaimman ostoskadun liepeillä, taivaalta tuli jotain märkää, kukaan ei tiedä, mitä, ja mies näytti lamaantuneen kylmästä tai kenties tunnottomuudesta. Ojensin hänelle pipon, ja hän hymyili kauluksensa alta selvästi hämmentyneenä. Hän ojensi kätensä, kiitti syvään ja veti pipon märän tukkansa päälle. Kelvin kertoi, ettei ollut mahtunut asunnottomien taloon kahteen päivään, vaikka oli saanut kasaan tarvittavan summan (3.3 puntaa/yö). Taloon on tunkua, ja nopeat syövät hitaat. Kelvin sanoi asuneensa kaduilla nuoresta pojasta asti, eikä nähnyt ulospääsyä tai tietä tavalliseen elämään.

4) Alakuva: Valkoinen pipo: Pipon sai 24-vuotias nuorukainen nimeltään Romney. Olimme taas vaihteeksi lähdössä hummailemaan tyttöjen kanssa ja tytöt kävivät automaatilla. Naisen käsilaukkuun mahtuu tunnetusti koko Universumi, ja huomattuani palelevan kadun miehen kahden automaatin välissä, kaivoin pohjattoman kassini kätköistä viimeisen jäljellä olevan pipon. Romney oli silminnähden liikuttunut, nyökytteli kiitokseksi, ja ilokseni veti pipon hetimmiten päähänsä.

Pampulakaulaliinan sai Romneyn seuraan liittynyt kadunnainen, paljaspäinen ja -kätinen hänkin. Liinan hän kietaisi kaulansa ympärille ja kiitteli lahjoituksesta avoimen hymyn kera.


Kello viiden kahvi

Kirjoittaja on 22-vuotias riihimäkeläisnainen, joka opiskelee ravitsemustieteitä Bournemouthin Yliopistossa. Blogissaan hän analysoi pieniä ja yksinkertaisia asioita, kuten elämää, maailmankaikkeuden olemusta, luonnon kiertokulkua, ihmisen kasvua ja mikroravintoaineiden anatomiaa. Kirjoittaja juo liikaa kahvia.

Tervetuloa Aamupostin blogeihin!

Aamuposti tarjoaa kaikille mahdollisuuden pitää omaa blogia. Blogistit ovat pääosin aktiivisia paikallisia, mutta joukkoon mahtuu myös kirjoittajia muualta.

 

Lue tältä sivulta uusimmat blogikirjoitukset tai klikkaa tiettyyn blogiin.