Kari Hautanen

Kansalaispalkan rahoittaminen



Torstain Aamupostissa 6.3. esitettiin huolestunut kysymys minulle siitä, miten Suomi pystyy rahoittamaan kansalaispalkan.  Kysymys on varsin aiheellinen, kun tiedämme Suomen jo nyt elävän yli varojensa.

Suomella ei todellakaan ole tällä hetkellä varaa lisätä kansalaisten ostovoimaa ylimääräisillä palkankorotuksilla. Sehän tapahtuisi vain velkaantumista lisäämällä. Siksi kansalaispalkka pitää toteuttaa niin, että ostovoima ja velkaantuminen eivät kumpikaan kasva. Koko kansalaispalkan tarkoitus on poistaa kannustinloukut, tehdä työn tekeminen aina kannattavammaksi kuin jouten oleminen. Tarkoitus on myös tarjota kaikille Suomen täällä asuville kansalaisille vähintään niukka toimeentulomahdollisuus mahdollisimman pienillä byrokratiakustannuksilla. Jo nykyisin rahaa jaetaan ihmisille lukuisista tuuteista työttömyyskorvauksina, toimeentulotukina, asumistukina, kansaneläkkeinä, opintotukina ym. Niille yhteistä on, että jo nyt kaikki ne rahoitetaan pääasiassa verovaroista. Niitä varten on säädetty monimutkainen pykäläviidakko ja byrokratia, joka rajoittaa ihmisten käyttäytymistä, estäen milloin opiskelun milloin työnteon.  Kaikki nämä rahat voitaisiin muuttaa kansalaispalkaksi. Olennaista on, että kansalaispalkkaa saavat henkilöt saavat vapaasti ansaita omalla työllään lisää rahaa oman elintasonsa nostamiseksi.

Uudistus voitaisiin toteuttaa myös niin, että sen piiriin kuuluisivat vain ne Suomen kansalaiset, jotka ovat työikäisiä ja edes osittain työkykyisiä.  Työvoimavahvuuden ulkopuolelle kuuluvat lapset ja vanhukset voisivat tällöin jäädä nykyisen sosiaalijärjestelmän piiriin. Kansalaispalkan suuruudesta päättäisi eduskunta. Jos se olisi esimerkiksi 500 €/ kk, niin sen päälle voisi tehdä vapaasti niin paljon ansiotyötä kuin haluaisi.

Mikäli veroihin menisi esimerkiksi 25 % lisäansiosta, niin 1000 € lisäansiosta henkilö maksaisi veroja 250 € ja henkilön käteen jäisi 500 + 750 € = 1250€ /kk. Vasta kun henkilö tienaisi 2000 €/kk, hän maksaisi yhteiskunnalle verotuloja 500 € verran eli saman verran kuin hän saisi kansalaispalkkaa. Hän saisi silloin käteensä 500 € + 1500 € = 2000 €.  Saman kaavan mukaan henkilön käteen jäisi 3000 € kuukausipalkasta 2250 + 500 = 2750 €.  Tästä ansiotasosta ylöspäin verotus kasvaisi progressiivisesti sen mukaan, mikä on yhteiskunnan rahantarve. Niinhän verotus menee nytkin. Ensin kansanedustajat päättävät menoista ja sen jälkeen he päättävät veroista, joilla säädetyt menot katetaan.  

Tässäkin lehdessä on ollut kirjoituksia, joissa on valitettu, että tilapäistä tai pienipalkkaista työtä ei kannata ottaa vastaan, koska tulee karenssia ja avustukset jäävät heti pois. Niin ei saa käydä, vaan työn pitää olla aina kannattavaa tekijälleen. Myös henkilöille, joiden työkyky on alentunut pitää olla tarjolla edes pienipalkkaisia töitä, jotta heillä on mahdollisuus aktivoitua ja tulla mukaan yhteiskunnan toimintaan. Yhteiskunnassa on paljon tekemätöntä työtä, joka jää näkymättömiin, koska siitä ei kannata maksaa edes minimipalkkaa. Se työ karkaa helposti myös halpamaihin. Jos nämä työt tehdään Suomessa, työllisyytemme paranee, verotulomme kasvavat ja niiden kasvulla voidaan rahoittaa suuri osa kansalaispalkasta.

Kari Hautanen

Aikaisempia blogikirjoituksia

Kari Hautanen

Blogin kirjoittaja on kauppaneuvos Kari Hautanen. Hän on hyvinkääläinen talousvaikuttaja, taloustieteiden maisteri ja Tarjoustalo Oy :n perustaja. Hautanen toimii nykyisin Suomen Kauppayhtiöt Oy :n toimitusjohtajana. www.karihautanen.fi www.suka.fi

Uusimmat blogit