Johannes KoromaKirjoittaja on työtä tekevä eläkeläinen.

Ruoka on luottamusasia

Menneiden aikojen yksinvaltiaat tarvitsivat maistajia varmistaakseen, ettei heille tarjota myrkytettyä ruokaa. Meidät on opetettu luottamaan siihen, että kaupasta ostettu tai ravintolassa tarjottu ruoka ei ole terveydelle vaarallista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ruoka olisi terveydelle hyväksi.

Ruoan vaarallisuuden valvonta kuuluu Eviralle, mutta sen terveellisyyden valvonta ei kuulu kenellekään. Kun kaupan lihapullat voivat olla pääosin kanan lihaa ja nahkaa, niin myöskään kuluttajan harhauttaminen ei Suomessa näytä kuuluvan viranomaisille. Ruotsissa lainsäädäntö on tiukempi. Siellä vaaditaan, että lihapullissa on vähintään 70 prosenttia lihaa, muuten ne on nimettävä paistopulliksi.

Terveystarkastajat valvovat kyllä pilkun tarkasti kaupan puhtautta, ravintoloiden keittiöitä ja lähiruoan tarkastuksia, mutta heitäkään ei kiinnosta lihapullina myytävä kana. Heille on tärkeämpää, onko vessoja, pesupaikkoja, kaakelia ja terästä riittävästi, ja onko säilytystilojen lämpötila oikea, jotta ruoka voidaan myydä vielä viikonkin vanhana.

Kuluttajat saavat mitä haluavat, – ja tutkimusten mukaan he haluavat ruokaa mahdollisimman halvalla. Mutta kuluttajat eivät tiedä, mitä halvalla saa. He luulevat ostavansa herkullista, terveellistä ja edullista syötävää, mutta saavat korvike- ja lisäaineilla tehostettua ruokaa tai marinadissa tuoreistettua vanhaa lihaa, kanaa tai kalaa.

Teollisuus sanoo käyttävänsä korvikeraaka-aineita ja lisäaineita, koska kuluttajat niitä ostavat. Kuluttajat puolestaan eivät tiedä, mitä ostavat. Vai ostaisimmeko E-lisäaineilla vahvistettuja vedestä, broilerinlihasta, sianlihasta, soijaproteiinista, naudan sydämestä ja perunajauhosta valmistettuja pyöryköitä, vaikka pakkaus väittäisi niitä lihapulliksi.

Mutta ei tunnu Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kalliokaan tietävän, mitä kuluttajille tarjotaan. Brysselissä hyväksyttyjen lisäaineiden vaikutuksia ei Suomessa tunneta eikä ole tutkittukaan. Luotamme siihen, että joku on ne tutkinut.

Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vakuuttaa, että suomalainen ruoka, lähi- ja luomuruoka erityisesti, on puhdasta ja terveellistä. Hänellä on iso urakka palauttaa kuluttajien luottamus korvikeaineista tehtyyn ruokaan, jonka makua parannellaan lisäaineilla. Eikä tehtävää helpota median pelottelu E-lisäaineista aiheutuvista aivovaurioista ja syövästä.

Eipä ole mediakaan hoitanut tehtäväänsä kuluttajan valistamisessa. Surkeata on katsoa, mitä lapsille kouluissa ja päivähoitopaikoissa syötetään vain siksi, että kaikki on hankittava halvalla, suurissa erissä ja teollisesti esivalmistettuina, jotta ruoka voidaan viimeistellä suurkeittiöissä pienellä työvoimalla.

Siinä ei suomalaisella luomu- tai lähiruoalla ole tilaa. Terveysväittämillä meille on myyty kevytlevitteet ja kevytruuat, juomat ja jogurtit mainitsematta mitään lisäaineista. Kumpi lopulta on vaarallisempaa, lisäaineiden kertymät vai rasva?

Lisäaineita voi helposti välttää ja olisi syytäkin välttää ostamalla tuoreita raaka-aineita ja tekemällä itse ruokaa porkkanasta, perunasta, lihasta tai broilerista. Se on käsin tehtyä lähiruokaa, puhdasta ja maukasta.

Johannes Koroma

Johannes Koroma

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet