Johannes KoromaKirjoittaja on työtä tekevä eläkeläinen.

Lamavuoden toisinto

Vaikka historia ei toistu, siitä voi oppia. 1990-luvun suureen lamaan ajauduttiin, koska ei haluttu uskoa huonojen uutisten tuojia. Itsepäiset vahvan markan puolustajat, Suomen Pankin Rolf Kullberg ja Markku Puntila, ministerit Harri Holkeri ja Erkki Liikanen sekä presidentti Mauno Koivisto kieltäytyivät kuuntelemasta toisin ajattelevien varoituksia.

Käykö Jutta Urpilaiselle nyt samoin?

Viime syksynä valtiovarainministeriö uskoi talouskasvun hidastuvan yhteen prosenttiin, mutta työttömyyden pysyvän ennallaan. Ministeriön tuorein arvaus on nyt, että talous supistuu puoli prosenttia ja työttömyys kasvaa.

Suomen Pankki ja monet muutkin ennustavat suurempaa laskua, Tilastokeskus tietää tuotannon alentuneen alkuvuoden aikana kaksi prosenttia. Laskun taittumista ei näy, ei myöskään työttömyyden kasvun pysähtymistä. Kauanko luullaan, että suhdanne oikenee odottamalla tai elvyttämällä tuota pikaa?

Yhtä köpelösti kävi vuonna 1990. Talouskasvun luultiin vain hidastuvan, mutta se romahti 6 prosenttia. Työttömyys kasvoi 20 000 henkilöllä kuukaudessa. Valtio sai vaivoin velkaa joutumatta IMF:n valvontaan, niin kuin Kreikka on nyt joutunut.

Kun Raimo Sailakselta kysyttiin, eikö tätä osattu ennustaa, hän vastasi, että ministeriössä luultiin tätä väliaikaiseksi. Lamasta päästiin mittaamattomien henkilökohtaisten kärsimysten jälkeen, kun palkat oli devalvoitu kahdesti.

Silloinkin kiisteltiin siitä, oliko kyse suhdannekuopasta vaan rakennemuutoksesta. Niin nytkin. Silloin ja nyt on kyse rakennemuutoksesta.

Laman syitä oli monia, mutta yksi oli yli muiden. Suomessa vietettiin kulutusjuhlia, kun ostovoimaa oli korotettu enemmän kuin tuottavuutta oli kohennettu.

Niin nytkin. Suomalaisten ostovoima on kasvanut tällä vuosituhannella 25 prosenttia, kymmenkertaisesti Saksaan verrattuna.

Lamavuosina kiista elvytyksestä päättyi, kun rahat loppuivat. Nyt taas kiistellään, paljonko rahaa on elvytykseen. Kataisen hallitus on elvyttänyt joka päivä 23 000 000 eurolla.

Velka nousee vuonna 2015 yli 60 prosenttiin bkt:sta. Silloin se alkaa horjuttaa kuuluisaa kolmen A:n luottoluokitusta, joka nostaa korkoja. Suomi joutuu silloin EU:n tarkkailuun Kreikan seuraan.

Pitäisikö nyt kuunnella varoittajia?

Johannes Koroma

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet