Aamupostin urheilulta

Urheilukolumni: Valinnoissa aina vaikeutensa

Aamuposti päätti palkita vuoden 2017 hyvinkääläisurheilijana Pontevan koripalloilija Anni Jämsän.

Valinta oli äärettömän vaikea. Ei siksi, etteikö Anni Jämsä täydellisesti ansaitsisi palkintoaan. Vaan siksi, että valinta kohdistui kotimaisiin ansioihin ja joukkueurheiluun.

Kun joukkue voittaa mestaruuden, ansio on tietenkin koko joukkueen. Aamupostilla, ja edeltäjällä Hyvinkään Sanomilla ei ole ollut tapana palkita vuoden urheilijana kokonaista joukkuetta. Poikkeus on tehty vain 2006, kun käytännössä kokonaan hyvinkääläinen Suomen joukkue voitti Torinon olympialaisissa hopeaa.

Ringeten MM-kultamitalisteja olisi toki voinut palkita tälläkin kertaa. Maailmalta tuli loistomenestystä myös yksilölajeissa, esimerkkeinä vaikkapa kamppailulajeissa ansioituneet Mikael Räsänen ja vapaaottelijat.

Suomi ja Hyvinkää viettivät viime vuonna satavuotisjuhliaan. Halusimme nostaa esiin Suomen mestarin. Naisten koripallokulta oli Hyvinkäälle historiallinen saavutus, Martinhallissa oli suorastaan maaginen tunnelma ja koripallohuuma läpi finaalien.

Anni Jämsä on Hyvinkään oma kasvatti ja palasi viime vuonna pelaamaan kasvattiseuralleen kultamitalia Saksan-sopimuksensa jälkeen. Hänellä on myös tilillään sata eri-ikäisten maaottelua.

Viime kevään kultakamppailussa Jämsä pelasi kauden parastaan.

Riihimäellä Aamupostin edeltäjällä Riihimäen Sanomilla ei ollut valitsijana perinnettä vuoden riihimäkeläisurheilijan nimeämisessä. Se suoritti erillinen riihimäkeläisten urheilutoimittajien yhdistys.

Monta vuotta valinta oli helppo, kun Kari Tiainen toi Riihimäelle enduron MM-kultia.

Valinnat kuitenkin lopetettiin jo useita vuosia sitten, kun yhdistys lakkasi olemasta aktiivinen.

Ehkä Aamupostin pitäisi vastaisuudessa ottaa vastuulleen myös Vuoden riihimäkeläisurheilijan valinta.

Mikäli viime vuoden riihimäkeläisurheilija pitäisi nyt palkita, sellainen löytyisi lähes sataprosenttisen varmasti Cocksin käsipallomiehistöstä: Baltian mestaruus, EHF Cupin lohkovaihepaikka, Suomen mestaruus.

Jos kriteerinä pidettäisiin sitä, että urheilijan täytyy olla riihimäkeläinen eikä vain täkäläisessä joukkueessa pelaava, vaihtoehdot kaventuisivat. Mutta tiukkaa tekisi. Olisiko se Teemu Tamminen, Roni Syrjälä, Kalle Alander... vai vaikkapa Vitalii Shitsko? Ulkomaalaisvahvistuksethan asuvat Riihimäellä.

Käsipalloilun ulkopuolella suurin meriitti oli seurajoukkueiden maailmanmestaruuden voittaneilla uppopalloilijoilla, mutta laji on selvästi käsipalloa pienempi. Riihimäkeläinen Minna Silvennoinen ylsi kahvakuulailun EM-mitaleille.

Tänä vuonna Aamuposti tarkkailee myös tältä kantilta riihimäkeläistä urheiluelämää. Vuoden lopussa katsotaan, löytyykö Vuoden riihimäkeläisurheilija vuosimallia 2018.

Kaisa Estola-Haaranen

Aamupostin urheilulta

Aikaisempia blogikirjoituksia

Aamupostin urheilulta

Tällä palstalla julkaistaan Aamupostin urheilutoimituksen kolumneja.

Uusimmat blogit