Kuinka kauan maksetaan?

Kenelle, kuinka paljon ja kuinka kauan? Tämä on Suomen vaikein ja kiistanalaisin kysymys.

Korkean työttömyyden vitsaus on vaivannut Suomea jo 10 vuotta. Onko työttömyys muuttunut tilaksi, jossa entinen osaaminen, ammattinimikkeet ja asenteet ovat vanhentuneita?

Jos oppinut tohtori ei saa vuosikausien haun jälkeen työtä, onko hänellä väärä koulutus? Pitäisikö hänen vaihtaa alaa itsensä elättämiseksi? Onko rakennusmiehen asenne kohdallaan, jos virolainen tekee hänen työnsä? Jos paikkakunnalta ei löydy elämisen eväitä, pitääkö naapurikunnan maksaa siitä?

Mikä on omavastuun suuruus? Jos on ollut vuosikausia työttömänä, missä vaiheessa on myytävä auto, vene, kesämökki tai omistusasunto? Onko yhteiskunnan eli muiden veronmaksajien velvollisuus tukea omaisuuden ylläpitoa? Sosiaaliviranomaiset ovat maksaneet myös työttömien oman asunnon kuluja.

Kysymyksen kääntöpuolella mietitään: keneltä otetaan, kuinka paljon otetaan ja kuinka ikuisesti voidaan ottaa aina lisää? Missä on yhteisvastuun takaraja?

Viron talous oli konkurssin partaalla 1990-luvulla. Syöksykierre oikaistiin lähes 100-prosenttisella kansalaisten omavastuulla. Se oli raju ratkaisu, mutta nyt maa on velaton, talous kasvaa ja elintaso nousee. Yhdysvalloissa on sama malli ja vahva talouskasvu.

Monimutkaisiin ongelmiin on yksinkertaisia ratkaisuja vain populisteilla ja agitaattoreilla."

Talouslaman aikana Suomi otti lisää velkaa yli 50 miljardia euroa. Sillä maksettiin työttömyyden kulut ja alennettiin kansalaisten omavastuuta. Nykyisen nousukauden aikana lisävelkaa kertyy edelleen kolme miljardia vuodessa, kun tulot eivät riitä.

Kasvatetaanko velkaa seuraavassa taantumassa uusilla miljardeilla? Vai sanotaanko ääneen, että rakenneongelmat estävät työllistymistä, yritysten perustamista ja elinkelpoista toimintaa?

Vaikeisiin kysymyksiin ei ole kyllä- tai ei-vastauksia. Monimutkaisiin ongelmiin on yksinkertaisia ratkaisuja vain populisteilla ja agitaattoreilla. Heiltä lähtee aina heittolaukaus.

Olemme kuplassa, jota hallitsee sääntö: siitä mistä ei voi puhua, täytyy vaieta. Siksi vaikeat ongelmat ratkeavat vain konkurssien, katastrofien ja inhimillisten murhenäytelmien kautta. Kenen vika se on?

Kommentit (20)

Kommentit

On tullut ilmiö maan tapa yhteiskunnan hyväksikäyttämiseen. Mitä sitä turhaa työtä tekee kun rahaa saa luukulta ja kaljaa saa kaupasta. Aktiivimallissa on oikea ajatus mutta otettava huomioon onko työllistymiseen mahdollisuuksia tasapuolisesti. On eri asia asua Uudellamaalla kuin Kainuussa, arviot on tehtävä maakunnittain miten työtä on.

suntti

Erittäin johdatteleva kirjoitus. Mediavaikuttamista parhaimmillaan.
Suomen valtion työttömyyskorvausmenot ovat 3 miljardia / vuosi.
Esim.Suomen valtion yritystuet ovat 4 miljardia / vuosi, joista on tutkimuksen mukaan osoitettu vain 11% olevan hyödyllisiä.
Ja tämä oli vain yksi esimerkki antamaan asioille vähän konteksia.

Keijo Kunttu

Yksinkertaisuus on suhteellista. Työn jakaminen on yksinkertaisesti sanottu, siis populismia. Käytännön toteuttaminen kyllä sitten on mutkikasta mutta pakko toteuttaa. Oliko Karkkilan kirjastonhoitajien kohtalo kuinkakin synkkä?

Simppa47

A-P.Pietilä ainakin ratsastaa populismin rattailla, tai ainakin Sipilän rattailla samaa jargonia suoltaen.Olikohan suoraan jostain Sipilän puheesta kopioitu?
Asioihin otetaan kantaa niin kuin mediaseksikkyys toimii, ja näköjään edellyttääkin. Eikä mihinkään oikeastaan oteta kantaa edes.
Metsää ei nähdä puilta ja know how loppui siihen.
Kaiketi A-P.Pietilä tässä taas hakee sitä samaa että Suomi kaatuu 3 miljardin työttömyysmenoihin, ja mitään muita menoja ei sitten olekaan mistä kannattaisi edes avata sanaista arkkuaan.

Keijo Kunttu

Käytännön toteuttaminen kyllä sitten on mutkikasta mutta pakko toteuttaa. Nyt ollaan asian ytimessä.jokainen työssäoleva joutuisi pienestä osata tuloistaan luopumaan mutta tulisihan tilalle lisää vapaa aikaa,ja kaikilla olisi parempi olla vai olisiko?

rane

Aikanaan Länsi-Uusimaa oli itsenäinen lehtiyhtiö ja Helsingin Sanomilla oli
aluetoimitus Lohjalla. Nyt E Lehden myötä Länskäri kuuluu Keskisuomalaisen
reuna-alueille ja Hesari ei välitä Lohjan asioista pätkääkään. Asia tulee aina
mieleen, kun lukee näitä Pietilän pitäjien rajat ylittäviä pakinoita. Kuinka kauan
jaksetaan.

juhani salonen

Puomila olikin järjen mies. Ja vuosia olimme myös naapureina. Että sinne vaan terkkuja.
Pietilä on sitten jotain muuta, populisti joka paasaa jostain että saa sanoa, maksetaanko sille jotain on hyvä kysymys? Ja jos maksetaan niin olisi aika jo antaa miehen mennä ja ottaa fiksumpia kehiin joilla on jotain oikeata sanottavaakin.

Keijo Kunttu

No työttömälle ei ainakaan makseta yhtään mitään.

Työttömyys on puoliksi tilastoharha. Jos osaaminen, ammattinimikkeet ja asenteet ovat vanhentuneita, niin henkilö voi olla itsekin jo sen verran vanha, että kannattaa odottaa eläkettä paikkakunnalta muuttamisen tai uuden alan opiskelemisen sijasta.

Työtön voi joutua myymään auton, veneen, kesämökin ja muuttamaan yksityisestä vuokra-asunnosta yleishyödylliseen vuokra-asuntoon, mihin asumistuki ja toimeentulotuen lisäosa vain riittävät. Omistusasunnosta maksetaan vain hoitovastike, mutta ei pankkilainan lyhennyksiä eikä rahoitusvastikkeita, joilla maksetaan taloyhtiön kalleimmat remonttikustannukset. Omistusasunto pitää myydä, jos vastaavia säästöjä ei ole ja ostaa edullisempi. Omistusasunnon pitäisi käydä pankkilainan lyhennysvapaiden vakuutena. Kohtuulliset remonttikustannukset pitäisi huomioida menoina toimeentulotuessa kuten asumistuessakin.

Toimeentulotuen perusosa kattaa vain 73 % Terveyden ja hyvinvointilaitoksen kohtuullisen minimin mukaisesta kulutuksesta. Perusturva ei Suomessa riitä elämiseen.
(Yksin asuva, tulisitko toimeen 669 eurolla kuukaudessa? - Taloussanomat 23.11.2017)

Kansalaisen omavastuu on jo nyt 127-prosenttia. Yhteisvastuun takaraja on kohtuullisessa sosiaaliturvassa.

Työllisellä palkansaajalla ei mene juuri sen paremmin. Syynä ei ole alkutuotannon, kuten raaka-aineiden, energian, ruoan ja vaatteiden, vaan valmistettujen hyödykkeiden, kuten asuntojen, autojen, tavaroiden ja palvelujen kalleus.

Vuonna 2007 kauppatase oli 9 miljardia ylijäämäinen, pääomavirta 3 miljardia alijäämäinen, eläkkeet 18 miljardia ja työttömyystuet 2 miljardia.
Vuonna 2015 kauppatase oli 2 miljardia ylijäämäinen, pääomavirta 4 miljardia alijäämäinen, eläkkeet 28 miljardia ja työttömyystuet 5 miljardia.
(Vaihtotase ylijäämäinen elokuussa, pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille - Findikaattori 13.10.2017)
(Kommentti: 2 kuvaa kertoo, minne Suomen rahat oikeasti menevät – vastaus ei ole Kreikka tai maahanmuutto - Taloussanomat 4.9.2017)

8 vuodessa kauppataseen ylijäämä vähentyi 7 miljardia vuodessa, pääomavirran alijäämä lisääntyi 1 miljardin vuodessa, eläkkeet lisääntyivät 10 miljardia vuodessa ja työttömyystuet 3 miljardia vuodessa. Yhteensä nämä tulot vähentyivät ja menot lisääntyivät 21 miljardia vuodessa. Suomi selvisi romahduksesta ottamalla velkaa 50 miljardia ja vieläkin 3 miljardia vuodessa.

Konkurssit, katastrofit ja inhimilliset murhenäytelmät aiheuttavat rakenneongelmia. Ylijäämäisen vientisektorin tulojen, työpaikkojen, verojen ja eläkemaksujen häviäminen oli luovan tuhon vika. Pääomavirta ulkomaiselle sektorille on sijoitusten tuottohakuisuuden vika. Eläköityminen on ihmisen elinkaaren vika. Asuntojen ja perusturvan riittämättömyys pääkaupunkiseudulla ja työpaikkaseuduilla on politiikan vika.

Kaavoittaja rules

Työttömyysmenoista kuitenkin vain 3 miljardia menee valtion kassasta, työttömyyskassat maksavat erotuksen, ne kenellä on siis ansiosidonnainen työttömyyskorvaus.
Eläkerahastoissa makaa 200 miljardia euroa, ja potti kasvaa 20 000 euroa joka minuutti, ja ne rahat on kerätty työntekijöiltä, ei niitä valtion kassasta ole otettu. Vertailun vuoksi suomen vuosibudjetti on luokkaa 50 miljardia. Eli toisinsanoen on harhaanjohtavaa sanoa että eläkemenot ja työttömyysmenot ovat Suomen ongelma, ja jokainen maksaa myös työttömyysturvamaksua, eli ei nekään rahat suoraan valtion kassasta mene.Toisinsanoen työtön ja eläkeläinen on maksanut omalla rahallaan eläkkeensä ja työttömyysmenonsa. Ei valtio.
Pakolaiset ja Kreikka eivät tuota mitään, pakolaiset eivät koskaan ole maksaneet mitään suomeen, kuten ei Kreikkakaan. Ne ovat suoraan nettomenoja ja menevät suoraan kassasta. Kreikkaan muutama miljardi ja pakolaisiin samat muutamat miljardit.

Keijo Kunttu

Kuinka paljon mahtaa olla työttömiä, joiden töitä on tultu tekemään muista Eu-maista. Tämä "työperäinen maahanmuutto" takaa sen, että Suomessa tulee olemaan pysyvästi työttömiä ja paljon. Nämä veropakolaiset tulevat tekemään maahan muutamaksi kuukaudeksi töitä ja lähtevät takaisin joksikin aikaa, ettei tarvitse veroja maksaa. Tätä ramppaamista harrastetaan kolmessa vuorossa, jotta työpaikoilla riittäisi halpatyövoimaa koko vuodeksi. Syyttäkää vain työttömiä, kyllä se pinna vielä joskus katkeaa. Kertonee ongelma laajuudesta jotain, kun eivät edes julkaise tilastoja siitä, että kuinka paljon näitä veropakolaisia tästä maasta löytyy.

Petu

Siitotyövoimasta puhutaan virheellisesti maahanmuuttajina. Pääkaupunkiseudulla on asuntoja, joissa mm. virolaiset asuvat ryhmämajoituksissa vuoroviikoin tehden oman viikkonsa pitkiä työpäiviä.

sulovilen

Ei se ole soveliasta, eikä mediaseksikästä sanoa halpatyön olevan paha asia, johan siitä kaikki suvaitsevaiset suuttuisivat. Se on sitä hienoa vapaata liikkuvuutta ja EU.ta, ja kaikki siinä EU.ssa on vaan tosi hyvä juttu, eikä sitä sovi kritisioida mitenkään. Palkkojen alennuskampanja on menoillaan, ollut jo vuosia, jos raksamies haluaa liikaa tuodaan sen tilallle Tallinnasta halvempi, tai Puolasta vielä halvempi. Ja sitten ihmetellään kun puoli maata on työttömänä. Että on ne vaan laiskoja kun eivät vitosella tunti viitsi mitään tehdä.

Keijo Kunttu

Todellinen valeuutisten taitaja tämä AP.Pietilä. Suora lainaus "Viron talous oli konkurssin partaalla 1990-luvulla " . Heitto pitää varmasti paikkansa , koska Viro itsenäistyi v.1991 , liki viisikymmentä vuotisesta neuvostoliiton miehityksestä . Paremepi olisi ollut kirjoittaa totuus joka olisi ollut , että " Virolla ei ollut taloutta 1990-luvulla !
Nythän Viro on rakentamssa voimakkaasti mm. sosiaalipolitiikkaansa ja tämä vaatii verotuloja kasvavassa määrin eli verojen korotuksia.. Tästähän Pietilä tietysi vaikenee tyystin . BAD STORY !!!

KARU 58

"Jos on ollut vuosikausia työttömänä, missä vaiheessa on myytävä auto, vene, kesämökki tai omistusasunto?
Kuinkakohan suuresta joukosta mahtaa olla kyse?

" Onko yhteiskunnan eli muiden veronmaksajien velvollisuus tukea omaisuuden ylläpitoa?"
Päteekö sama liberalismi myös yrityksien omaisuuksien ylläpitoon?

"Sosiaaliviranomaiset ovat maksaneet myös työttömien oman asunnon kuluja."
Pieni tarkennus voisi olla paikallaan.

sulovilen

A-P. Pietilä

A-P. Pietilä on päätoimittaja emeritus ja tietokirjailija.

Tervetuloa Aamupostin blogeihin!

Aamuposti tarjoaa kaikille mahdollisuuden pitää omaa blogia. Blogistit ovat pääosin aktiivisia paikallisia, mutta joukkoon mahtuu myös kirjoittajia muualta.

 

Lue tältä sivulta uusimmat blogikirjoitukset tai klikkaa tiettyyn blogiin.