Johtajat lipeävät ruodusta

Valheista syntyy valeuutisia.

Työttömien aktivoiminen työnhakuun on demarien puheenjohtajan Antti Rinteen mielestä niskalaukaus, jolla työtön teloitetaan.

Rinteen mukaan aktivointi on työttömien rankaisemista. Näinkö se meni?

Aktiivimalli kehitettiin Juha Sipilän hallituksen, työvoimaviranomaisten, työnantaja- ja ay-järjestöjen yhteistyönä. Vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri, nykyinen STTK:n pääekonomisti Ralf Sund ehdotti sitä. Hän halusi palkita niitä, jotka todella haluavat työllistyä.

Sundin mukaan aktiivimallin taustalla on useita tutkimuksia. Ne osoittavat, että taloudelliset kannustimet toimivat, kun työtöntä virkistetään työnhakuun. Näin todistaa vasemmistolainen ekonomisti.

Yli 100 000 on allekirjoittanut kansalaisaloitteen aktiivimallin kaatamiseksi. Sen alulle panijana on yhdeksän vuotta työtä vieroksunut Martin-Eric Racine. Hän ei ole suostunut ottamaan vastaan yhtään työpaikkaa, josta maksetaan alle 2 600 euroa kuukaudessa.

Sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja useiden kuntatyöntekijöiden keskiansiot ovat alle Racinen vaatimustason. Koulutetut ihmiset tekevät työnsä ja elättävät perheensä, mutta Racinella on otsaa ylpeillä työttömyydellään.

Jos Racine joutuisi elättämään itsensä työllä, olisiko se niskalaukaus vai armonlaukaus veronmaksajille?

Onko Racine sankari, jota kannattaa ylistää? Ei kannata. Eduskunnan pitää kiireesti laatia laki, jolla korjataan sosiaaliturvassa oleva Racinen mentävä porsaanreikä. Nykytila halveksii todellisia työttömiä.

Mihin ovat kadonneet suoraselkäiset Väinö Tannerin kaltaiset työväenjohtajat, jotka seisovat tekojensa takana?"

Työministeri Jari Lindström on kertonut, että aktiivimalli kelpasi ay-johtajille syksyllä 2016. Vasta Racinen agitaatio käänsi ay-johtajien takit. On valeuutinen väittää, etteivät Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tienneet mallista mitään.

Kun kansa lähtee kadulle tai listoja allekirjoittamaan, jäsenmaksutuloilla elävät ay-johtajat menevät virran mukana.

Mihin ovat kadonneet suoraselkäiset Väinö Tannerin kaltaiset työväenjohtajat, jotka seisovat tekojensa takana?

Kommentit (31)

Kommentit

A-P Pietilän kannattaisi ihan oikeasti perehtyä aktiivimallin yksityiskohtiin pureutuvaan kritiikkiin, ennen kuin lähtee viskelemään leimakirveillä lain vastustajia. Tämän voi tehdä esim. lukemalla juristibloggari Saku Timosen kirjoituksia. Argumentointi ei ole koskaan vanhanaikaista.

Martin-Eric Racinen julkinen teilaamaminen, tuntematta hänen elämäntilannettaan tarkemmin, on Pietilältä törkeää.
Aktiivimallia vastustava kansalaisaloite ei ole mikään vasemmiston masinoima projekti, vaan puoluepoliittisesti sitoutumaton terveen järjen parahdus. Kyseessä on raippamalli, jolla ei ole käytännössä juuri mitään tekemistä todellisen aktivoinnin kanssa, toisin kuin Tanskan aktiivimallilla.
Ministereistä Mykkänen ja Lintilä jo taannoin osoittivat lausunnoillaan olevansa autuaan tietämättömiä lain yksityiskohdista.

Reino67

Pietilä ei osaa lukea eikä ymmärrä A.Rinteen kommenttia mutta samaan aikaan spekuloi M-C.Racinen niskalaukauksilla. Minusta Pietilä syyllistyy törkeään vihapuheeseen. Sellaiseen jonka takia MV-lehden perustajaa I.Janistkinia hätyytellään toiselta puolelta Eurooppaa. Olisiko siis kohtuullista jos Pietiläkin joutuisi vastaamaan vihapuheistaan n.s. leivättömän päydän ääreen?

Pietilä lisäksi lainaa R.Sundia. Kumpikohan lienee väärässä väittäessään mallin palkitsevan aktiivisia. R.Sund kehuessaan mallia vai Pietilä lainatessaan Sundia? Eihän malli tuo aktiivisille yhtään mitään lisää vaan vie työttömyyden uhreilta lisää. Onko siis jo nykyuusiokielellä leikkaamatta jättäminen palkitsemista. Sota on siis rauhaa, vapaus orjuutta ja tietämättömyys voimaa kuten G.Orwell (oik. E.Blair) on todennut.

Myyryläinen

Alle 2600 euroa kuussa olevat työpaikat voidaan lopettaa. Suomi on kallis maa ja palkkaa pitää saada ellei työ ole harrastus.Alipalkkaus on yhteiskunnassa valtava ongelma kuin valtio joutuu hätiin näitten halpatyönantajien takia ja maksaa toimentulotukia vuokratukia joka on valtava menestys veronmaksajilla,Sveitsin malli Suomeen ei mitään halpaa mutta kaikki saa liksansa.

Tatu

Sääli niitä jotka eivät löydä edes sitä 18 tunnin työrupeamaa kahden kuukauden aikana tai eivät pääse työkokeiluun. Osallistuminen työllisuuskokeiluun kuulemma myöskin täyttää aktiivisuusvaatimuksen. Onko niitä kaikille tarjolla? Jos ei pääse, täytyykö vyöhön tehdä yksi uusi reikä solkea varten?

Pienipalkkaisten ja osa-aikatöiden ongelma suuremmissa kaupungeissa on "poskettomat" asumiskustannukset. Asuntomarkkinat ovat jo tehneet suurta vahinkoa työn tekemiselle ja teettämiselle. Kohtuullista on nyt vaatia, että palkalla, vaikka se olisi pienikin, tulisi edes joten kuten toimeen. Jonkinlaisia uusia tuki- ja tulonsiirtomuotoja täytyisi kehittää, jotta tälläisiä työpaikkoja tulisi enemmän ja tekijöitä niihin. Tai sitten nostaa verottoman tulon ylärajaa.

 

 

Jyri Puhtinen

1990-luvun alun laman aikana jauhettiin samoista asioista, miten tehdä osa-aikaisesti työtä niin ettei se häiritse sovitellun päivärahan maksua. Työttömien osaamisesta piti huolehtia "hallitussa rakennemuutoksessa". Kokoomuslaiset möykkäsivät eduskunnassa sosiaalipummeista.
Asiat piti korjata kun maa lähtee nousuun, se "hallittu rakennemuutos".
25 vuotta on mennyt, niistä ainakin puolet on ollut lihavia. Mitä on korjattu, ei mitään! Rakennemuutoskaan ei hallittu. Herrat olisivat voineet tuon neljännesvuosisadan aikana laittaa asiat kuntoon, ottaa sitä mallia Tanskasta, missä työllistämispolku toimii. Herrat hoitelivat toinen toisilleen vihreät oksat kansliapäälliköiksi, johtajiksi, asiantuntijoiksi ja pankkimiehiksi euroopan unionin loputtomaan byrokratiaan. Verovaroin imeskelevät simpukoitaan ja huokailevat miten moukkamainen kansa tyhjentää valtion kassan.

sulovilen

Pietilältä erittäin hyvä kirjoitus.
SAK on ollut mukana aktiivimallia laatimassa. Nyt ei ole äijistä myöntämässä asiaa kuten STTK:n Sund.
Ja kun Racine on vieroksunut töitä kahdella korkealla tutkinnolla ja Hesassa 9 vuotta, se kannattaa sanoa .
On pian tehtävä muutos sosiaaliturvaan, jolla Racinen mentävä aukko poistetaan.

Tuulia39

Käsittääkseni asiaa valmistelleissa työryhmissä on ollut mukana ay-liikkeen edustajia mutta yksikään a-järjestö ei ole tulosta hyväksynyt.

R.Sund osoittaa vain, että hän kärsii n.s. Tukholman syndroomasta eli on niin identifoitunut ja leimautunut valmisteluporukkaan, että puolustaa sen kelvotonta tekelettä. Kun olin vielä työelämässä konsulttina, nimitimme tuon konsultointimenetelmän tulosta kanssarikollisuudeksi. Taitava konsultti osallistuttaa muiden osapuolten henkilöt tekemisiinsä niin, että vaikka miten pieleen menisi, muut puolustavat lopputulosta omanaan ja konsultti oikeana syyllisenä pääsee kuin "koira veräjästä". Tässä tapauksessa EK on onnistunut jopa kokeneen ay-jyrän suhteen. Ellei hän jo 62 vuotiaana elele eläkettä odotellen eikä enää välitä mitä puuhastelunsa aiheuttaa työnantajansa jäsenille.

Myyryläinen

Pietilä on viestinnän ammattilainen. Hän provosoi. Presidentti Koiviston klassikko: "Ei pidä provosoitua vaikka provosoidaan".
Racinen tapaus on esimerkki siitä miten TE-palvelut eivät toimi. Jos toimisivat, ei olisi yksittäistapauksia jauhettavana. Pietilän kirjoituksen tarkoitus on nostaa Racinen tapaus varsinaisen ongelman edelle hyödyntäen provosoimalla kansalaisten tunteita. Rankaista tai häpäistä kaikkia kollektiivisesti.

Kun astuu askeleen taaksepäin, näkee koko elefantin: Hallituksen ideologinen projekti
Tarkoitus on yksityistää kaikki yksityistettäväksi kelpaava: sosiaali- ja terveyspalvelut, julkinen liikenne,TE-palvelut, maatalouden julkisia tukipalveluja unohtamatta. Samalla siirrytään republikaaniseen malliin, jokaisen tehtävä on huolehtia itsestään kaikissa tilanteissa. Aloitettiin eläkevakuutuksilla, sitten tuli vapaaehtoiset sairausvakuutukset, maatalousyrittäjien satokorvauksiin vaaditaan jatkossa omia vakuutuksia. Tulevaisuuden turvana on vain omat vakuutukset, joihin lapioidaan liikenevät rahat.
Työvoimapalveluihin laitettiin silmänlumeeksi 10 miljoonaa. Tiedetään, ettei sillä suunnitellusti saadakaan mitään, tarkoitus on luoda markkinat yksityisille rekrytointifirmoille, samanaikaisesti julkisia kehittämättä tai jopa rapauttamista edistäen ja vuosien kuluttua todeta, ettei julkisia työvoimapalveluja enää tarvita kun ei ole toimivaa käyttöä.

Ideologista projektissa kaiken markkinoinnin perusviesteinä on: Heikäläiset syövät meikäläisten rahat. Köyhät ja pienipalkkaiset ovat laiskoja.
Jokainen kansalainen tahtoo olla meikäläinen vaikka heikäläisyys olisi osa jokapäiväistä elämää. Äänestetään kuitenkin meikäläisten edustajia.
Tämän ideologisen propagandan viestinkantajiin kuuluu mm. A-P. Pietilä ja Matti Apunen. Sen lauluja laulat kenen leipää syöt.

sulovilen

S.Vilen on oikeassa. Noinhan koko kupletin juoni menee.

Tuo meikäläisten erottautuminen heikäläisistä on erityisen selkeä suuntaus esimerkiksi kohdeltaessa turvapaikanhakijoita ja muita erilaisia maahanmuuttajia. Heikäläiset kuvataan uhkaamassa meikäläisten asemaa. Sillä asetetaan erilaisia heikompiosaisia vastakkain. Kun erilaiset vähempiosaiset tai sellaiseen asemaan putoamista pelkäävät pistetään hielä heikommassa asemassa olevien kimppuun aiheella kuin aiheella, Ali Qadim saa viedä kenenkään huomaamatta karavaaninsa mihin lystää.

Myyryläinen

Ainut mikä voi pelastaa Suomen kestävyysvajeesta on suuret palkat ja hyvä osaaminen ja pienempi verotus joka kannustaa työntekoon pitäisi jopa kääntää verotus niin asiat että ei missään tapauksessa kannattaisi tienata vähän.Kokoomus on täysin sairas puolue Vartiainen suurin hölmö kaikista ei ymmärrä että mitä isompi volyymi taloudessa niin mitä paremmin menee.

Tatu

Älykkyysosamäärä noudattaa normaalijakaumaa mikä tarkoittaa sitä, että liki kuudesosalla väestöstä ÄO on vähintään yhden keskihajonnan päässä keskiarvosta. Jos käytämme yleistä 15 pisteen keskihajontaa, tarkoittaa tämä alle 85 ÄO:ta. Tämä porukan parhaimmisto kykenee yksikertaisiin rutiinitehtäviin ilman jatkuvaa valvontaa ja ohjausta - tai toisin sanoen - oma-aloitteisuutta ja keksiläisyyttä näiltä yksilöiltä on turha olettaa (ehkä niitä on ennemmin pelättävä... "tän möyhennys-hakkelus-laitteen turvakytkin on vain tiellä").

Tälle porukalle pitäisi siis sanoa, että vatut paskaduuneista, koska tulevaisuus on suurissa palkoissa ja hyvässä osaamisessa?

Itse en ihan tuon asteiseen ihmisvihaan kykene vaan uskon ennemmin siihen, että yhteiskunnan heikkolahjaisimmillakin pitäisi olla mahdollisuus osallistua työelämään kykyjensä mukaisesti - ilman, että jotkut minimipalkat, yleissitovat TESit ja/tai passivoiva sosiaaliturva sitä estäisivät.

ksee

On hyvä muistaa:
Vaikka ihmisillä on oikeus työhön, kenelläkään ei ole toisen työllistämisvelvoitetta.
Ketään ei kannata palkata työhön, ellei hän itse aktiivisesti työtä hae. Passiivisesta työttömästä tulee tavallisesti pelkkä palkannauttija, harvemmin työtään arvostava työntekijä.
Työvoimatoimisto on työvoimahallintoviranomainen, ei työn työnvälittäjä. Mitä kauemmin joutuu olemaan työvälitystoimiston kirjoissa ja urahistoriassa on selittämättömiä katkoja sitä vaikeampi on työllistyä. Mikä tahansa työ ja työhistoria on parempi kuin työhistorian puuttuminen.
Tässä ajatuksia yli 40 vuotisen työuran ajalta.

Pähkäilijä

Aivan, miksi työllistää osaamista tai osaamattumuutta, jollei sille ole mitään käyttöä. Suojatyöpaikkojen, vanhentuneiden ammattien ja osaamisen vuoksi meillä on tämä työttömien joukko.

TE.toimistosta ei nykypolitiikalla ole tarkoituskaan tulla työnvälittäjää, se työ tullaan ulkoistamaan rekryfirmoille Tanskan malliin, Vartiainen vaan ei ole vielä ehtinyt siihen kohtaan papereissaan. Kahvit vetoa, että ennen kesää ehtii.

Työ, mikä täyttää työn ulkoiset tunnusmerkit, lisää yhteisöllisyyden ja tekemisen kautta hyödyllisyyden tunnetta normaalikuntoisella henkilöllä.

Avoimista työpaikoista olisi siivottava pois provisiopalkkaiset naisten alusvaatteiden ja kuluttajaviranomaisten hämäristä laskutuksista varoittamat luontaistuotteiden, miesten sukkien ja hygieniatarvikkeiden telemarkkinointipaikat, nämä katsotaan TE-viranomaisten lausunnoissa kokoaikatyöksi. Vaikka provisio olisi kympin viikossa, ei ole oikeutta soviteltuun päivärahaan. Sudenkuoppia työtä vaille oleville, muutenkin paskaduuneja.

sulovilen

Työnantajat pitäisi saada sitoutettua pidemmällä tähtäyksellä työvoimaansa ja sen osaamiseen. Nyt he kuvittelevat, että yhteiskunta tarjoaa heille aina kokeneita ja huippupäteviä työntekijöitä lauman josta valita joku kun tarvitsee. Ja kun ei tarvitse, heidät voi heittää surutta pihalle koska yhteiskunnalta saa uutta tilalle kun tarvitsee.

Olisi enemmän paikallaan jos työnantajat itse tarjoaisivat ammattinsa perusteet osaaville mahdollisuuden pätevöityä juuri kyseisen organisaation vaativimpiin tehtäviin. Yritykset voisivat myös itse huolehtia osaamisresursseitaan "henkilöstön vaihtoviikkojen" asemesta.

Silloin myös työntekijät arvostaisivat työnantajiaan ja sitoutuisivat niihin. Hyöty olisi molemminpuolinen.

Myyryläinen

Kaukonäköiset yritykset toimivat jo noin, ne menestyjät. Kone on koko ajan iskukunnossa, hyvien aikojen tuloksista kerätään puskurit, joilla suhdannekuopan tullesssa laitetaan laitteet ja henkilöstön osaaminen kuntoon, sovitaan paikallisesti tarvittavat joustot ja nousun alkaessa voitetaan kaupat ja taotaan tulosta. Otetaan sisään junioreita, joista kasvatetaan uusia vastuullisia osaajia.

sulovilen

Koneella on toinenkin esimerkiksi kelpaava toimintamalli. Kun huomattiin n.s. palvelubusineksen olevan tulevaisuuden vetävä markkina, Koneella tajuttiin ettei palvelut mene kaupaksi jollei myös tee hissejä joiden ostajille tarjota kokonaispalvelua. He eivät siis ajaneet perustuotantoa alas vaan kehittivät tuotteita ja nyt ne ovat niin monimutkaisia, että vain he pystyvät pitämään ne luotettavasti toimintakunnossa.

Myyryläinen

Myyryläinen on oikeassa siinä että työnantaja pitää sitoutua pidemmällä tähtäyksellä työvoimaansa ja kouluttaa heitä. Mutta siihen vaaditaan oppisopimus kaltainen systeemi missä palkka on pieni alussa kuin ei osaa mitään.

Tatu

En ole ajamassa ammattikoulutusta alas. Päin vastoin sitä tulisi kehittää parermmin perusteet, niin konkreettisiin ammatteihin kuin muutenkiin työelämään, m.m. työsuhteen ehtoihin, oppimiseksi. Mutta sen jälkeen työkokemuksen ja taitojen syventämiseksi tarvittaisi työnantajilta parempaa sitoutumista henkilöstöönsä, siihen jota juhlapuheissa nimitetään yrityksen tärkeimmäksi voimavaraksi.

Oppisopimusten perusongelma on, perustietojen jääminen vajaaksi kun opppiminen tapahtuu vain yhden työpaikan ehdoilla. Työntekijöiden tulisi "miten"-taitojen lisäksi myös "miksi" ja "millä ehdoilla" -tietoja ja -taitoja. Niiden pohjat pitää oppia myös teoreettisesti, neutraalisti ja objektiivisesti.

Myyryläinen

Yritystä pitää johtaa kestävänä liiketoimintana, joka synnyttää uutta myytävää, palvelua tai laitteita huoltoineen, nykyään usein jo digitaalisena kuten Koneella. Siihen tarvitaan osaavaa, sitoutunutta henkilöstöä. Ennen oli joillain yrityksillä omat konepajakoulut ja koulutukset.
Henkilöstö sitoutuu kun on varma toimeentulo, ammatillisen osaamisen kehitys ja näiden summana turva huomisesta. Suuria tuloja voidaan korvata menoja pienentämällä: alennuksilla, etuuksilla, laajennetuilla työterveyspalveluilla, vapaa-ajan harrastuksien tukemisilla ja lomanviettopaikoilla jne., nykyään sairaan lapsen hoidossa jo autetaan.
Näihin yrityksiin hakeutuu halutuimmat työntekijät.
Ammatillinen täydennyskoulutus onnistuu myös olemassa olevalla palkalla jo työsuhteessa olevan kanssa.
Kyse on johtamisesta,

sulovilen

A-P Pietilän mielestä aktiivimaali palkitsee työttömiä. Ei se palkitse vaan rankaisee niitä jotka eivät saa 18 työtuntia kasaan, ryhdy yrittäjiksi tai saa koulutusta. Niiltä työttömiltä leikataan työttömyystukea.

"Niskalaukaus" ei ole Antti rinteen tekstiä, vaan hänen saamansa vieti, jonka hän kertoi julkisuuteen.

Joose

En tosin tiedä mitään siitä, että Racine olisi kieltäytynyt kaikista alle 2600 €:n kuukausipalkkaisista töistä (mistähän Pietilän tieto on?), mutta lehtijuttujen (esim. Kansauutiset 13.1.18) perusteella hän on hakenut työtä tosissaan 9 v. löytämättä sitä. Itselläni on takavuosilta kokemusta työttömyydestä monelta aikajaksolta enkä voi kovasti kehua saamaani yhteiskunnan apua työllistymiseen. Kerran oli aloittanut työn ohella suoritettavaksi tarkoitetun koulutuksen, joka olisi lisännyt ammattitaitoa. Minulta lopetettiin työttömyyspäiväraha tuon takia, joten ei ollut toimeentulon takia muuta mahdollisuutta kuin jäädä vain työttömäksi (eikä olla työtön, joka yrittää parantaa työllistymismahdollisuuksiaan pätevöitymisen avulla). Tämä on vain yksi esimerkki noiden vuosien hankaluuksista jatkuvasti toistuneiden toimeentulo-ongelmien lisäksi siinä, että saamani lyhyet pätkätyöt aiheuttivat aina riskin toimeentuloon, koska soviteltu työttömyyspäiväraha lasketaan vasta (ja maksetaanv vielä vähän myöhemmin), kun on saatavissa pätkätyöstä (vaikka se olisi 1-2 päivää kestänyt kuun alussa) saadusta tulosta tieto - yleensä kuukauden lopussa tai seuraavan kuukauden puolivälissä.

Liinuli

Lopuksi on hyvä todeta, että laajemman ja hyvän ammattitaidon ylläpito kuuluu ensisijaisesti henkilölle itselle. Työnantaja kouluttaa sen mitä hänen palveluksessa tarvitaan. Nykyaikana harva pysyy eläkeikään saakka siinä ammatissa ja tehtävässä johon hän on peruskoulutuksen saanut. Pitäisikö lisäkoulutuksesta aina rahallinen korvaus saada? Sitä voi odottaa, mutta harvemmin se toteutuu. Ei kaikki työnantajankaan tekemät työtarjoukset tilauksiksi realisoidu, hyvä jos 1/4. Vain tilauksiksi realisoituneista on työnantajalle tuloa, muut ovat kuluja. Jos tätä ei hyväksy, toiminta alalla loppuu lyhyeen.

Pähkäilijä

A-P. Pietilä

A-P. Pietilä on päätoimittaja emeritus ja tietokirjailija.

Tervetuloa Aamupostin blogeihin!

Aamuposti tarjoaa kaikille mahdollisuuden pitää omaa blogia. Blogistit ovat pääosin aktiivisia paikallisia, mutta joukkoon mahtuu myös kirjoittajia muualta.

 

Lue tältä sivulta uusimmat blogikirjoitukset tai klikkaa tiettyyn blogiin.