Vapaus on myös vastuuta

Runsaan parin viikon kuluttua vietämme Suomen itsenäisyyspäivää tavanomaista juhlavammin. Sadan vuoden mittainen matka ja pyöreät vuodet tuntuvat erityisen huomion arvoisilta. Samalla tarjoutuu tilaisuus pohtia, mitä oikeastaan tarkoitamme puhuessamme itsenäisyydestä ja vapaudesta.

Emme arvosta itsenäisyyttä ja vapautta ainoastaan valtion ominaisuuksina vaan näemme niiden mielellämme koskevan myös itseämme yksittäisinä ihmisinä.

Itsenäinen ja vapaa ihminen haluaa päättää omista asioistaan. Hän ei suostu alistumaan muiden ohjailtavaksi, koska hän itse parhaiten tietää, mikä on hänelle hyväksi.

Henkilökohtaisen itsenäisyyden ja vapauden korostamisessa on kuitenkin myönnettävä, että nämä ominaisuudet elävät aina suhteessa toiseen ihmiseen ja yhteisöön. Ilman tätä suhdetta ja sen asettamia ”reunaehtoja” itsenäisyys ja vapaus eivät voi toteutua.

llman vastuuta vapaus muuttuu anarkiaksi."

Sama ehdollisuus pätee valtiolliseen itsenäisyyteen, joka edellyttää toteutuakseen, että muut suvereenit valtiot tunnustavat sen. Vapaus puolestaan ei ole pelkästään vapautta jostakin vaan myös johonkin, sillä ilman vastuuta vapaus muuttuu anarkiaksi.

Juhlimme satavuotiasta maatamme samaan aikaan kun olemme juuri päättämässä reformaation merkkivuoden viettämistä.

Viisisataa vuotta sitten Saksasta alkanut kirkollinen liikehdintä sai aikaan paitsi syvän uskonnollisen murroksen myös kauaskantoisiin seurauksiin johtaneen yhteiskunnallisen muutosprosessin.

Oman pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme juuret nousevat monilta osin reformaation perinnöstä.

Reformaatioliikehdinnän alullepanijan Martti Lutherin ajattelussa itsenäisyydellä ja vapaudella oli tärkeä sija.

Hän esimerkiksi painotti lukutaidon merkitystä, sen opettamista ja omaksumista, koska hänen mielestään jokaisen tuli itse saada lukea Raamattua, vieläpä omalla äidinkielellään.

Hän myös totesi, että rakkauden näkökulmasta kristitty on vapaanakin kaikkien ”altis palvelija ja jokaisen alamainen.”

Ollaksemme itsenäisiä ja vapaita tarvitsemme toisiamme.

Kommentit (5)

Kommentit

Hyvä jos muutama prosentti suomalaisia ovat itsenäisiä ja he asuvat ulkomailla yleensä koska aina ohjaillaan työpaikoilla ja yhteiskunnan suunasta mitä saa tehdä ja mitä ei.Ilmianto ja seuranta erittäin suuressa roolissa Suomessa ja kasvaa koko ajan hyvin DDR mäistä.Brysseli päättää melko paljon meidän asioista niin kyllä voisi sanoa että itsenäisyys on hyvin kyseenalaista Suomessa et voi edes äänestämällä vaikuttaa sekin on huomattu.Itse olen hyvin pettynyt nyky Suomeen missä halutaan antaa aina hyväkuva meistä ja totuus on jotain aivan muuta meitä pakko ohjataan koko ajan.

Tatu

"Oman pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme juuret nousevat monilta osin reformaation perinnöstä."

Hehhheh! Taas nostetaan häpeilemättä omaa häntää, tajuamatta mitä sieltä paljastuu.
Hyvinvointi, ja ylipäänsä yhteiskunnan kehitys, liittyy Valistukseen, tieteen ja teknologian kehitykseen, ja ylipäänsä demokratian ja ihmisoikeuksien voimistumiseen.

Tunnestusti kirkon rooli niitten kehittämisessä on olut lähinnä käänteinen, jarruttava. Ei vain silloin joskus, vaan yhä edellee!!!

Siksi niin moni kokee kirkon menneiden aikojen toimijana, jonka päätuote ei kiinnosta lainkaan. Tämän seurauksena ihmiset eroavat ja esim. Helsingissä kirkko siirtyy vähemmistökirkoksi jo n. 4 vuoden kuluttua.

Kirkon talous heikkenee entisestään,ja esim. Turussa jouduttiin nostamaan kirkollisveroa peräti 25%, 1% -> 1,25%.

Bestwisser

Vapaus on myös vastuuta? Jostain olin lukevinani, että muslimien määrä Euroopassa on kaksinkertaistunut vuonna 2050. Heillä on uskontosuunnasta riippumatta näkemys mm. homojen avioliittoon vihkimisestä ja naisten asemasta yhteiskunnassa. Silloin ev.lut. kirkkoa ihmeellisiä näkemyksiä julkisesti edustavine leipäpappeineen ei enää taida olla olemassa tai jäsenmäärä on jonkun lahkon tasoinen ja Helsingissä suurmoskeija Senaatintorin laidalla.

Jårma

Kannattaa pitää mielessään, että myös islamilaiset maallistuvat.
Nyt meillä hymyillään vinosti omille kristillisille konsuille ja aikoinaan maalistuneet islamilaiset toimivat samalla tavalla omia konsujaan kohtaan.

Jo nyt suuri osa muslimeista suhtautuu hyvin joustavasti uskontonsa 'vanhoillisia vaatimuksia' kohtaan, ja olisi todella yllättävää, ellei kehitys jatkuisi.

Moskeijaa ei Senaatintorin laidalle tule missään vaiheessa, siitä pitävät uskonnottomat huolen. Vuonna 2050 ev.lut. kirkon jäsenmäärä on 20-25%:n luokkaa, eikä sillä ole enää julkisoikeudellista valtaa, saatikka veronkanto-oikeutta. Uskonnollisuudella on silloin hyvin vähän painoarvoa Suomessa, eikä uskonnollisilla yhteisöillä ole mitään erityisetuja enää.

Hyvältä siis näyttää!

Bestwisser

Tapio Luoma

Kirjoittaja on Espoon hiippakunnan piispa.

Tervetuloa Aamupostin blogeihin!

Aamuposti tarjoaa kaikille mahdollisuuden pitää omaa blogia. Blogistit ovat pääosin aktiivisia paikallisia, mutta joukkoon mahtuu myös kirjoittajia muualta.

 

Lue tältä sivulta uusimmat blogikirjoitukset tai klikkaa tiettyyn blogiin.