Antti Lindtman

Luonto ihmisen armoilla

Vietän usein kesäisin lomapäiviä vaimoni suvun kotitilalla Rääkkylässä Pohjois-Karjalassa. Suomalainen on metsissä ja järvien rannalla omimmillaan, senhän me tiedämme parhaiten itse. Ympäröivä luonto rauhoittaa.

Tänä kesänä hurahdimme vaimoni kanssa sienestykseen, marjastukseen ja kalastukseen. Elimme viikon melkein omavaraistaloudessa luonnon antimista nauttien.

Kantarelleja poimiessa jäin miettimään luonnon ja ympäristön tulevaisuutta. Mietin ikuisuuskysymykseltä tuntuvaa asiaa, onko päättäjillä valmiutta löytää ratkaisut luonnon monimuotoisuuden säilymiseksi.

Ihminen nimittäin tarvitsee luontoa. On pidettävä huolta siitä, että myös jälkipolvet voivat nauttia suomalaisen luonnon ainutlaatuisuudesta. Tarja Halosen sanoin – maapallo on lainassa lapsiltamme.

Nykyinen hallitus ei kumarra luonnolle. Heti vaalikauden alussa luonnonsuojelun rahoihin tehtiin historiallinen leikkaus.

Viime vaalikaudella perustettu eläinsuojeluasiamiehen virka lopetettiin hallituksen päätöksellä. Turkisasetuksen uudistaminen laitettiin jäihin ja eläinsuojelulain kokonaisuudistuksessa ollaan menossa ojasta allikkoon. Metsähallituskin yhtiöitettiin osittain viime keväänä.

Nyt myös puhutaan jälleen painavin sanakääntein koskiensuojelulain avaamisesta.

Se romuttaisi yhden suomalaisen luonnonsuojelun kulmakiven. Itse puolustan vapaana virtaavia vesiä, luonnon virkistysmahdollisuuksia sekä vaelluskalakantojen elpymistä.

Meille monelle suomalaiselle luonnossa liikkuminen, marjastaminen ja järvimaisema ovat niin tärkeitä voimanlähteitä, että niiden säilyttäminen on itseisarvo."

Eipä siis ihme, että Sipilän katrasta on kutsuttu jopa yhdeksi historian ympäristövihamielisimmistä hallituksista. Pertti Salolaisen ja Sirpa Pietikäisen hengenheimolaisia kaivattaisiin nyt hallituksen piireissä.

Jokaisella tulee olla oikeus puhtaaseen, turvalliseen ja monimuotoiseen ympäristöön. Meille monelle suomalaiselle luonnossa liikkuminen, marjastaminen ja järvimaisema ovat niin tärkeitä voimanlähteitä, että niiden säilyttäminen on itseisarvo.

Tämä pitäisi nyt ymmärtää myös poliittisten päätöksentekijöiden joukossa.

Politiikan – myös sosialidemokratian – haasteena on ratkaista vanha vastakkainasettelu työn ja luonnon välillä. Koko ajattelutapa on otettava uusiksi.

Antti Lindtman

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet