Paikalliset

Adressi ja lukuisia muistutuksia asukkailta – Kumpulaan ja Metsäkorpeen suunniteltu mielenterveyskuntoutujien asuminen herättää vastustusta

Tapani Laitila allekirjoitti adressin, koska kyseinen palvelutalo ei sovi hänestä lapsiperheiden asuinalueelle. Kuvassa myös Nemo ja Sisu.

Pia Herme

Asukkaat ovat nousseet takajaloilleen kahden mielenterveyskuntoutujille suunnitellun palvelutalohankkeen vuoksi Riihimäellä. Kolmen talon yksiköitä olisi tulossa Korpelanpolulle Metsäkorpeen ja Kumpulantielle Kumpulaan.

Molempiin kohteisiin Sievi Hyvinvointitilat Oy on hakenut kaavasta poikkeamislupaa, jota asukkaat vastustavat kummallakin alueella. Muistutusten lisäksi Kumpulan alueelta on tullut hanketta vastustava 275 nimen adressi, joka on luovutettu kaupungille.

Adressissa nähdään, ettei mielenterveyskuntoutujien asuminen sovellu keskelle lapsiperheiden pientaloaluetta. Allekirjoittajien mielestä sellainen asuminen sopisi paremmin palvelujen äärelle keskustaan. Lisäksi kannetaan huolta lasten turvallisuudesta, sillä alueelta kuljetaan bussilla kaupunkiin, ja bussipysäkki on suunnitellun yksikön tuntumassa. Uusien asukkaiden pelätään tuovan mukanaan myös mahdollisesti päihdeongelmia.

 

Poikkeamislupa annetaan virkamiespäätöksenä. Vs. kaavoituspäällikkö Jari Jokivuo arvioi, että päätös tullee parin viikon kuluessa.

Alueet on kaavoitettu asumiselle. Kaupunginhallitus on kuitenkin vuonna 2015 päättänyt, että palveluasumista ja tehostettua palveluasumista voi sijoittua poikkeamispäätöksellä asumiseen tarkoitetuille alueille.

– Olemme suositelleet Sievi Hyvinvointitila Oy:lle, että olisivat ennakkoon yhteydessä asukkaisiin ja kertoisivat toiminnastaan, ettei tulisi turhia pelkoja, Jokivuo kertoo.

Vielä ei tilaisuutta ole järjestetty.

Aamupostin yhtiölle jättämään soittopyyntöön aiheesta ei tiistaina vastattu.

– Aika tarkkoja perusteluita asukkailla on. Toki sillä on vaikutusta, mitä naapurusto ajattelee, Jokivuo tuumaa.

 

Yhtiölle on tarjottu tontteja myös keskustasta.

– Mutta yhtiöllä on vaatimus yksikerroksisuudesta, sillä jokaisessa kerroksessa pitää olla henkilökuntaa. Me taas emme voi hyväksyä sellaista rakentamista keskustassa, jossa tavoitteena on tiivis ja tehokas rakentaminen.

Sekä Kumpulantiellä että Korpelanpolulla olisi kaksi rivitaloa, joissa olisi kuntouttavan asumisen paikkoja omilla sisäänkäynneillä parisenkymmentä. Lisäksi kohteissa olisi tehostetun asumisen talo, jossa olisi samaten noin 20 paikkaa ja ympärivuorokautisesti henkilökuntaa.

 

Jokivuon kuten ei myöskään Riihimäen sosiaali- ja terveysjohtaja Jouni Sakomaan mukaan mielenterveyskuntoutujien tuloa naapuriin tarvitse pelätä.

– Asukkaiden pitää olla kohtalaisen hyvässä kunnossa ja tila vakiintunut, jotta he voisivat asua tällaisessa asumismuodossa. Ongelmia aiheuttavat yleensä ne, jotka eivät ole hoidon piirissä, Sakomaa selvittää.

Mielenterveyskuntoutujia sijoitetaan myös aivan tavallisiin asuntoihin, eikä naapurusto heitä välttämättä edes huomaa.

Sakomaa tietää entuudestaan, että pienissä kaupungeissa ja asuntoalueilla kuntoutusyksikön tulo naapuriin herättää usein vahvoja tunteita.

– Usein kysymys on siitä, että ennakkoluulot ovat vahvemmat kuin tietämys.

Jokivuo mainitsee myönteisenä esimerkkinä tamperelaisen asunnottomien asuntolan, jonka asukkaille sitä aluksi vastustaneet toivat lopulta vaatteita ja huonekaluja tutustuttuaan paikkaan ja saatuaan siitä tietoa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Ilmarinen: Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi, eniten lisääntyivät mielenterveyssyistä myönnetyt eläkkeet17.1.2020 09.50
"Poikani löytyi lopulta Moskovasta mielisairaalasta" – mielenterveyspotilaan riihimäkeläinen äiti tietää omaisen elämän olevan usein epätoivoa täynnä – omaiskurssi toi onneksi helpotusta10.11.2019 21.05
Mielenterveyspalveluihin pääsemistä halutaan nopeuttaa – kansalaisaloite terapiatakuusta etenee eduskunnan käsittelyyn20.7.2019 10.56

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat