Paikalliset

Työkaverin väite vei hoitajan vankilaan – pitkä pakomatka päättyi Suomeen, ja nyt Habtom Weldegebriel hoitaa vanhuksia Hyvinkäällä

Työnhaku nousee usein puheisiin, kun Habtom Weldegebriel tapaa maahanmuuttajataustaisia ystäviään. Hoitoalalla töihin pääsee hyvin, hän sanoo.

Ari Peltonen

Eritrealaisen Habtom Weldegebrielin matka Suomeen ja Hyvinkäälle alkoi yöllä puun juurelta lähellä Etiopian rajaa. Weldegebriel istui pimeässä ja keskittyi varomaan niin villieläimiä kuin ihmisiäkin.

Oli vuosi 2015. Lähtöaikaan Eritrean hallinto oli päättänyt, että rajanylittäjät tapetaan, Weldegebriel kertoo.

Koillis-Afrikassa Punaisenmeren rannalla sijaitseva Eritrea oli toistuvasti sodassa naapurimaa Etiopian kanssa. Eritreaa johti diktaattori, eikä maassa ollut sananvapautta eikä vapaata mediaa.

Rajalle Weldegebriel oli päätynyt paettuaan vankikuljetuksesta. Vankilaan hän oli joutunut kolme kuukautta aiemmin työtoverinsa väitettyä Weldegebrielin puhuneen töissä politiikkaa.

Työpaikka oli päivystys, johon armeija oli määrännyt sairaanhoitajan ja kätilön koulutuksen saaneen Weldegebrielin töihin. Päivät hän oli sairaanhoitaja, iltaisin vartija samaisessa päivystyksessä. Palkka oli alle 50 euroa kuussa.

Armeija on Eritreassa elinikäinen, Weldegebriel sanoo.

– Oli vaikea päästä pois, mutta maassa oli vielä vaikeampaa. Siellä ei voinut nähdä tulevaisuutta.

Auringon noustua kello kuusi Weldegebriel huomasi, että lähistöllä oli muitakin rajan yli pyrkiviä. Vaati monta yritystä, mutta lopulta joukko onnistui.

– Kun pääsin Etiopian puolelle, unohdin kaiken menneestä ja mietin, että nyt alkaa uusi elämä, Weldegebriel muistelee.

Matka Eurooppaan alkoi pakolaisleiriltä Etiopiasta Sudaniin ja sieltä Libyaan. Matkaa tehtiin öisin. Yhteen autoon pakkautui 25 ihmistä. Salakuljettajat kilpailivat kyydittävistä, eikä vettä voinut pitää mukana, koska se olisi vienyt tilaa ihmisiltä, Weldegebriel kertoo.

– Osa ihmisistä kuoli jo matkalla Libyaan. Hautasimme heitä hiekkaan.

Merimatkasta Italiaan piti maksaa salakuljettajille 2 000–3 000 dollaria. Weldegebrielin perhe oli kerännyt kymmenlapsisen perheen esikoiselle matkaa varten rahaa.

Libyan rannikolla puiseen laivaan pakkautui kaikkiaan 650 ihmistä. Yöllä merellä ei onneksi myrskynnyt. Ihmiset istuivat laivassa limittäin.

– Matkan aikana pelotti, mutta toisaalta Eritreassa olin nähnyt paljon pahempaa, Weldegebriel sanoo.

Pelastuslaiva poimi tulijat mereltä. Heidät vietiin leirille Sisiliaan. Siellä Weldegebriel kuuli mahdollisuudesta hakea turvapaikkaa Pohjois-Euroopasta.

Joulukuussa 2015 hän istui lentokoneessa matkalla Suomeen, josta ei tiennyt etukäteen mitään. Koneessa Weldegebriel ei pystynyt ajattelemaan muuta kuin sitä, kuinka onnekas on.

Tammikuisena perjantaina 30-vuotias Weldegebriel on aloittamassa työvuoroaan Kauniston palvelukeskuksessa Hyvinkäällä. Tänään on välivuoro kymmenestä viiteen.

Weldegebrielin mielestä vanhusten kanssa on helpompi jutella kuin nuorten. Hyvinkäälle vuonna 2016 Röykän vastaanottokeskuksesta muuttanut Weldegebriel kertoo joutuneensa pari kertaa kaupungilla rasistisen huutelun tai tönimisen kohteeksi.

– Suurimmalla osalla kavereista on tällaisia kokemuksia. Mutta ei tällaista ole vain Suomessa, vaan koko maailmassa. Ja vain pieni osa ihmisistä on sellaisia, hän toteaa.

Weldegebriel on saanut elämänsä hyvälle mallille. Vuodessa hän oppi kielen niin hyvin, että läpäisi yleisen kielitutkinnon. Työkokeilupaikka terveyskeskussairaalassa vaihtui toissa vuonna määräaikaiseen lähihoitajapestiin Kaunistossa. Heinäkuussa Weldegebrielin vaimo pääsi muuttamaan Suomeen ja opiskelee nyt suomea.

Weldegebriel taas opiskelee työn ohessa Metropolia-ammattikorkeakoulussa: hän täydentää aiempia opintojaan Sote-silta-hankkeessa, jotta voi jatkossa toimia Suomessa myös sairaanhoitajana. Keväällä Weldegebrielin täytyy myös hakea jatkoa nelivuotiselle oleskeluluvalleen. Hän tietää jo voivansa jäädä jatkossakin Suomeen.

– Eritreassa joutuisin heti vankilaan.

Weldegebriel on kertonut tarinaansa rauhallisesti. Asiat ovat täällä hyvin, mutta mieltä painaa Eritreaan jääneiden vanhempien ja sisarusten kohtalo. Osa sisaruksista on joutunut armeijaan, ja yksi siskoista istuu vankilassa.

– Kun nuorimmat sisarukseni kasvavat, heidän pitää mennä armeijaan eivätkä he pysty olemaan vanhempiemme turvana.

Kaikkea kokemaansa vasten Weldegebriel suhtautuu tyynesti suomalaisen hoitoalan raskauteen.

– Palkka on pieni tehtävien raskauteen nähden, ja jos olisin suomalainen, luultavasti valittaisin palkasta. Mutta maahanmuuttajana ajattelee toisin, hän sanoo.

Työn saaminen on iso asia, hän korostaa.

– Ihmisen pitää tehdä töitä. Pitää olla independent [itsenäinen]. Eritreassa itsenäisyyttä ei ollut – ei voinut päättää itse, mitä tekee.

Työnhaku nousee usein puheisiin, kun Weldegebriel tapaa täällä asuvia maahanmuuttajataustaisia ystäviään. Eräs opettajana Eritreassa työskennellyt kaveri on opiskellut putkimieheksi, mutta ei ole vielä löytänyt koulutusta vastaavaa työtä.

Hoitoalalla töihin pääsee hyvin, Weldegebriel sanoo. Ystäviä onkin lähtenyt opiskelemaan lähihoitajaksi.

Valmistuttuaan Weldegebriel toivoo pääsevänsä vaihtamaan lähihoitajan työt sairaanhoitajan töihin.

– Sain Suomessa paremman elämän ja päätän nyt itse, mitä teen. Olen onnekas. Monet jäivät matkalle tai joutuivat armeijaan tai vankilaan.

Ulkomaalaisten työllisyys on parantunut

Marraskuussa 2019 Hyvinkäällä työttömänä oli 18 prosenttia ulkomaisesta työvoimasta. Kaikkiaan työttömyysprosentti Hyvinkäällä oli marraskuussa 7,6 prosenttia. Riihimäen seudulla ulkomaalaisista oli marraskuussa työttömänä 13,3 prosenttia.

Hyvinkäällä asuvien ulkomaalaisten työllisyys on vuosien varrella parantunut, viime vuoden notkahdusta lukuun ottamatta. Uudenmaan ely-keskuksen mukaan tammi-marraskuussa 2019 Hyvinkäällä ulkomaisesta työvoimasta työttömänä oli 20,6 prosenttia. Vastaavana aikana vuonna 2018 ulkomaalaisten työttömyysprosentti oli 20,2. Ero muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen on kuitenkin selvä: esimerkiksi vielä vuoden 2014 vastaavana aikana Hyvinkäällä oli työttömänä 28,7 prosenttia ulkomaalaisista.

Maahanmuuttajien työllistyminen vie aikaa. Nämä ovat pitkiä polkuja, että saa elämän asettumaan, Hyvinkään maahanmuuttajatyön koordinaattori Miina Pyylehto sanoo. Osaamisen päivittäminen tai uuden ammatin oppiminen vaatii ensin kielen oppimista. Kielitaitovaatimusten osalta pitäisi Pyylehdon mukaan käydä keskustelua siitä, mikä on sujuva suomen kielen taito – vaatimukset siivousalalla tai hoitotyössä ovat erilaiset. Työllistyminen on jatkossa Hyvinkään kotouttamisohjelman painopisteitä. Päivitetty ohjelma tulee valtuustoon maaliskuussa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

"Käsittämätön tilanne" – Riihimäellä asuvaa alaikäistä uhkaa karkoitus Thaimaahan työkyvyttömän isän hoteisiin17.1.2020 21.05
Kysely: Kuntaväen palkat pidettävä ennallaan, mutta hoitajille ja siivoojille lisää liksaa18.1.2020 07.15
Maahanmuuttajien yritysten määrä kasvaa vauhdilla – oleskeluluvan saanti yhtenä pullonkaulana29.12.2019 20.40
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen tienaa Norjassa tuntuvasti enemmän kuin Suomessa – vuosipalkka noussut 7 400 euroa vain 5 vuodessa18.12.2019 21.00
Eläketurvakeskus peräänkuuluttaa maahanmuuton lisäämistä: "Vahvistaisi eläketurvan rahoitusta"26.11.2019 11.29
Neljännes maahanmuuttajista on korkeasti koulutettuja – suomalaiset ovat selvästi koulutetumpia5.11.2019 11.05
SAK vaatii maahanmuuttajille kielikoulutusta työajalla: "Myös muu henkilöstö tarvitsee koulutusta maahanmuuttajataustaisten työtovereiden kohtaamiseen"23.4.2019 15.49
Habtom on pääsiäisyönä kirkossa – "tällä hetkellä paastoan aamupäivisin"12.4.2017 15.53

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat