Paikalliset

Haussa omaperäisiä taiteilijoita – Hämeen ITE-taiteilijoiden kartoitus alkamassa

Paula Susitaival ja Juho Haavisto etsivät Hämeestä omaperäisiä, itseoppineita taiteilijoita .

Juho Haavisto

– Suomessa on poikkeuksellisen paljon ITE-taiteilijoita. Usein heidän työnsäkin kertovat jotain juuri suomalaisuudesta, sanoo riihimäkeläinen kulttuurihistorioitsija Juho Haavisto.

Hän on yhdessä hausjärveläisen kulttuuritoimijan Paula Susitaipaleen kanssa kokoamassa tietoja Kanta- ja Päijär-Hämeen ITE-taiteilijoista, mistä on tulossa myös julkaisu vuonna 2021. Kyseessä on Maaseudun Sivistysliiton kaksivuotinen projekti.

Saatujen ennakkovinkkien perusteella tiedossa on jo vajaa kolmekymmentä tekijää.

Kenttätyö lähtee yhteydenotoista kuntien ja kaupunkien kulttuuritoimijoihin ja yhdistyksiin, minkä lisäksi käytössä ovat some-kanavat ja lehti-ilmoittelu. Ja kuka tahansa voi tietysti antaa vinkkejä.

 

ITE-taide on vaikeasti määriteltävissä.

– Tekijät ovat itseoppineita ja heidän tekemisensä lähtee juurevasta omaehtoisuudesta. Taustalla ei siten ole muodollista, koulutuksella hankittua taiteen osaamista. Perinteiset taiteen harrastajatkaan eivät ehkä ole tätä ryhmää, mutta eivät välttämättä poissuljettukaan.

Yläotsikkona on "itse tehty elämä".

Tyypillistä ITE-taiteilijaa tai -teosta on vaikea määrittää.

Se on vaikkapa Lahteen aikanaan saapuneen evakon kotipiha, jonka lukuisat eläin- ja ihmisaiheiset betoniveistokset kertovat rajan taakse jääneestä karjalaisesta kansanelämästä.

Tai kokonaistaideteokseksi luonnehdittava koti, joka on koristeltu seinistä yksittäisiin tavaroihin värikkäillä kasviaiheilla.

– Mikseipä joukkoon kuuluisi vaikkapa Riihimäellä huomiota jouluvaloillaan herättänyt kiinteistönomistaja, vaikka sitä ei varsinaisesti taiteeksi luokitellakaan.

Pitkälti ITE-taiteessa on kyse juuri oman tilan luomisesta.

Joukkoon on lukeutunut vuosien varrella myös autoharrastajia ja tatuoijia.

– ITE-taidetta voi luonnehtia parhaiten ehkä toteamalla, että sen tunnistaa, kun se kävelee vastaan, Haavisto tuumaa.

 

Kansainvälinen termi on outsider art eli ulkopuolinen taide. ITE-taiteilijoiden tuotokset kertovat usein tekijänsä henkilökohtaisesta elämästä, mutta ne voivat olla myös yhteiskunnallisesti kantaa ottavia omintakeisella tavallaan.

Sen arvo on pitkälle siinä, että sen tekijät näyttävät meille maailmaa toisenlaisesta näkökulmasta.

Parhaimmillaan se on Haaviston mukaan sellaista, että jos taiteilija ei olisi sitä luonut, ei sitä olisi kukaan mukaan tehnyt.

– Jostain syystä tekijät ovat usein maalta ja metsistä – ehkä siksi, että maalla on väljempää ja tiloja, missä työskennellä, hän mainitsee.

 

Suomalaiseksi nykykansantaiteeksi luonnehdittua ITE-taiteen kartoitusta Maaseudun Sivistysliitto on tehnyt jo vuodesta 1998. Haavisto tähdentää, että mukana ovat toki myös kaupunkien tekijät. Alueselvityksiä on tehty projekteina jo useita, myös Uudellamaalla.

 

ITE-taide tuo näkyväksi tekijöitä, joiden tarina ei ehkä muutoin kuuluisi.

Tavoitteena on luoda myös kartta niistä tekijöistä, jotka haluavat olla siinä mukana. Sen avulla myös suuri yleisö löytää heidän luokseen.

Projektilla on siten seudulle myös kulttuurista ja matkailullista arvoa. Projekti on saanut EU:n Leader rahoitusta.

 

 

ITE-taideprojekti

Maaseudun Sivistysliiton projekti Hämeen omaperäisistä itseoppineista taiteentekijöistä 2020-2021.

Vuotta 2020 ITE-taiteen juhlavuosi: ensimmäisestä ITE-taiteen näyttelystä Kaustisella tulee 20 vuotta.

Hausjärveläinen taiteen kandidaatti Paula Susitaival on toiminut Hämeessä muotoilun läänintaiteilijana ja oli tuolloin mukana mm. Lahdessa muotoilupääkaupunkivuoden näyttelytoiminnassa.

Marginaaleissa oleva taide ja ITE-taide on tullut hänelle tutuksi tuottajana ja kuraattorina.

Susitaival on työskennellyt erilaisissa kulttuurialan suunnittelu-, tuotanto- ja viestintätehtävissä ja myös kaupunkien palveluksessa, koulujen kerhotoiminnan ja lähiökehittämisen parissa. Perinne- ja paikalliskulttuurin parissa hän on mukana harrastusten ja luottamustehtävien kautta. Riihimäellä hän on tuttu mm. Lähiöfest-tapahtumasta.

Filosofian maisteri Juho Haavisto on työskennellyt ammattimaisesti valokuvaajana, toimittajana, näyttelyiden tuottajana, web-kehittäjänä ja arkistoalalla.

Riihimäellä häneltä on tekeillä Ruma kuin Riihimäki? -näyttely ensi kesäksi taidemuseoon.

Lisäksi yhdessä Emilia Haaviston kanssa rakentanut Riksu.net -sivuston.

www.itenet.fi

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Omaksi iloksi, omille silmille – ITE-taide ponnistaa metsien siimeksestä14.6.2016 20.25
Voiko enää sanoa Ruma kuin Riihimäki? Ei voi, vastaa Riihimäki-näyttelyä puuhaava Juho Haavisto12.5.2017 19.05
Uusi Riksu.net -sivusto avaa katsomaan keskustan näkymiä uusin silmin – kotikaupunkiinsa voi tutustua myös mobiilisovelluksella19.11.2019 21.10

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat