Paikalliset

Kansanedustajat saivat kyytiä – Nämä asiat huolettavat kuljetusalan yrittäjiä: polttoainevero, teiden kunto, työvoiman saatavuus...

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) tutustui Risto Rajalan nestemäisellä maakaasulla kulkevaan autoon.

Petri Lyy

Polttoaineen verotus, tiestön korjausvelka ja ympäristöystävällisten ajoneuvojen hankintatuki nousivat puheenaiheiksi, kun kuljetusalan yrittäjät kyyditsivät kansanedustajia työpaikalleen keskiviikkona.

Loppilaisen Tarkkalan Kuljetus Oy:n toimitusjohtaja Petri Tarkkala näkee polttoaineen veronkorotuksen päätyvän lopulta asiakasyritysten ja edelleen tavallisten kuluttajien maksettavaksi.

 

Hallituksen suunnitelmissa on kiristää verotusta 6,5 sentillä litralta ensi elokuussa. Tarkkala laskee, että yhden auton kulut nousevat korotuksen myötä 8 500 eurolla vuodessa. Kun yrityksellä on ajossa 15 autoa, vuosikulut nousevat yhteensä 127 000 eurolla.

Tarkkalan kyydissä Riihimäeltä Eduskuntatalolle istui loppilainen kansanedustaja Timo Heinonen (kok.), joka ei hyväksy suunniteltua korotusta.

– Asia olisi toinen, jos polttoaineveron korotusta kompensoitaisiin työn verotuksen keventämisellä, mutta niin ei ilmeisesti ole tapahtumassa.

Sekä Tarkkala että Heinonen arvioivat, että tavallisen kuluttajan ostovoimalle on käymässä huonosti.

 

Tulevaisuutta varjostaa Tarkkalan mukaan myös huoli uuden työvoiman saannista alalle. Kuorma-auton rattiin pääsy on muodostunut niin hankalaksi, että Puolustusvoimat on nyt käytännössä alan suurin kouluttaja. Varusmieskuljettajille olisi aina töitä siviilissä.

– Armeijasta tulee hyviä kuljettajia, jotka ovat tottuneet heräämään aikaisin ja tottelemaan ohjeita, Tarkkala mainitsee.

– Ammatillinen koulutus tuottaa jonkin verran nuoria ja aikuiskoulutus vanhempia kuljettajia, mutta ei riittävästi. Työperäinen maahanmuutto taitaa olla ainoa ratkaisu tilanteeseen.

 

Tiestön 2,5 miljardin euron korjausvelka nousi Heinosen ja myös hyvinkääläisen Leena Meren (ps.) yhdeksi matkajutustelun teemaksi. Meri sai kyydin kuljetus- ja maanrakennusyrittäjältä Jari Hartzellilta.

– Puheisiin tulivat muun muassa Hanko-Hyvinkää -tien vaaralliset risteyskohdat ja tiestön huono kunto, Meri kertoo.

– Myös tieto siitä, että Hyvinkäällä rakennuslupien käsittely kestää, on huolestuttava. Edellä mainittuihin asioihin aion puuttua sekä kansanedustajan että kaupunginhallituksen jäsenen ominaisuudessa.

 

Erikoisimman kyydin sai Päivi Räsänen (kd.), joka kapusi Riihimäellä lahtelaisen Risto Rajalan nesteytetyllä maakaasulla (LNG) kulkevan kuorma-auton ohjaamoon.

LNG-kuorma-autoja on Suomessa vasta viitisenkymmentä kappaletta. Polttoainekustannus on Rajalan mukaan edullinen, mutta auton korkeampi hankintahinta kumoaa tämän hyödyn.

Vastaavaan dieselautoon verrattuna LNG-auton hiilidioksidipäästöt ovat 20 prosenttia pienemmät. Rajala toivoisi auton hankintakuluihin valtion tukea. Koska tavaraa ja ihmisiä kuljetetaan joka tapauksessa paljon, päästösäästöt olisivat huomattavat.

– Maapalloa me suomalaiset emme pysty pelastamaan, mutta lähipäästöjä on mahdollista vähentää helposti.

Kun Rajala hankki kaasuautonsa viime vuoden lopulla, Suomessa oli kaksi tankkauspistettä. Nyt niitä on jo kuusi, mikä helpottaa reittisuunnittelua. Henkilöautoihin tankataan erityyppistä kaasua; Rajalan auto kulkee samalla kaasulla kuin uudet ympäristöystävälliset laivat.

Kyytien tausta

Tutulle kansanedustajalle on helppo soittaa

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on ottanut kyydittääkseen uuden eduskunnan kansanedustajat kotoa työpaikalleen nelivuotiskauden avajaisistuntoon. Perinne käynnistyi 12 vuotta sitten.

Kuljetusten määränpää Helsingissä on eduskuntatalo, mutta matka voi suuntautua myös kansanedustajan kotimaakunnan lentokentälle tai rautatieasemalle.

– On eri asia, jos minä Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjien toimitusjohtajana soitan eduskuntaan vaikkapa huonokuntoisesta tieosuudesta, kuin jos paikallinen yrittäjä soittaa kansanedustajalle, johon on jo tutustunut ajomatkan aikana, kuvailee Pia Vuori.

Kuljetuksista vastaavat SKAL:n kummiyrittäjät.

SKAL:n jäsenistöön kuuluu 4 800 kuljetusyritystä ympäri Suomea. Tyypillinen jäsen on pieni perheyritys, joka liikennöi 1–3 ajoneuvolla.

SKAL:n mukaan 90 prosenttia Suomen tavaraliikenteestä kulkee kumipyörillä maanteitse. Suomessa tuotetta kohden kertyy enemmän kuljetuskilometrejä kuin missään muualla Euroopassa.

Harjoittaakseen kaupallista tavaraliikennettä maantiellä yritys tarvitsee pääsääntöisesti liikenneluvan. Lupavaatimus koskee kaikkia EU-jäsenvaltioita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Pitääkö auto- ja polttoaineverotusta nostaa vai laskea? – Näin puolueet vastasivat alan erikoislehti Moottorille25.2.2019 20.45
Amfetamiinihöyryissä ollut nainen ajoi kuorma-autoa ilman ajo-oikeutta Lopella – käräjillä tuomittiin päiväsakkoja28.6.2019 05.10
Raskaille kuorma-autoille uusi vero Suomeen – määrä 400–1122 euroa vuodessa20.12.2018 06.37

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat