Paikalliset

"Kuorsaus ei kuulu lapsen normaaliin uneen" – Riihimäellä leikki-ikäisten lasten hammastarkastuksissa alkaa uniapnean varhainen seulonta

Elizabete Agafonova ja Kirsi Peltola-Haavisto toivovat, että mahdollisimman monessa lapsiperheessä osallistutaan tutkimukseen.

Irina Björkman

Riihimäen terveyskeskuksen suunhoidossa tehdään tänä syksynä laaja tutkimus kaikille Riihimäen, Hausjärven ja Lopen 5–6-vuotiaille lapsille, jotka ovat tulossa suuhygienistille hammastarkastukseen.

Tutkimus liittyy lapsen mahdollisen uniapnean varhaiseen seulontaan ja diagnosointiin.

– Kyseessä on laaja otos, sillä tämän ikäisiä on terveyskeskuksen alueella yli 900, kertoo ylihammaslääkäri Kirsi Peltola-Haavisto.

 

Tutkimusprojektista vastaa Riihimäellä oikomishoitoon erikoistuva hammaslääkäri Elizabete Agafonova.

– Tutkimus toteutetaan normaalin ikäkausitarkastuksen yhteydessä, ja vanhemmille lähetetään täytettäväksi kyselykaavake, Agafonova kertoo.

Kaavakkeessa kysellään 22 peruskysymyksen avulla perustietoja lapsen terveydestä sekä lapsella havaituista mahdollisista unenaikaisista hengityshäiriöistä.

– Selvitämme etukäteen, onko lapsella havaittu mahdollisia unenaikaisia hengityshäiriöitä, kuorsaako lapsi tai onko hänellä ollut unen aikana hengityskatoksia, onko lapsi päivisin väsynyt tai ylivireä tai onko hänellä mahdollisesti ylipainoa.

Unenaikaiset hengityshäiriöt eivät siis väistämättä merkitse uniapneaa, mutta niistä kärsivät lapset kuuluvat kuitenkin riskiryhmään.

– Usein ajatellaan, että onpa suloista, kun pieni lapsi kuorsaa, mutta jatkuva kuorsaus ei kuulu pienen lapsen elämään, vaan on yleensä merkki unenaikaisista hengityshäiriöistä.

Kuorsaavan lapsen hengitystie on usein ahdas, mikä useimmiten johtuu suurista kita- tai nielurisoista.

5–6-vuotiaiden hammastarkastuksessa tarkastetaan myös purennan poikkeavuuksia, joita on Agafonovan mukaan havaittu olevan enemmän unenaikaisista hengityshäiriöistä ja uniapneasta kärsivillä lapsilla. Myös kapea yläleuka tai takana oleva alaleuka lisäävät uniapnean puhkeamisen mahdollisuutta.

– Samoin lasten ylipainon ja tupakansavulle altistumisen on todettu tutkimuksissa lisäävän lasten uniapnean riskiä, Agafonova lisää.

 

Unenaikaisia hengityshäiriöitä tavataan noin kymmenellä prosentilla lapsista. Se on yllättävän suuren kuuloinen luku, etenkin kuin joissakin tutkimuksissa osuudeksi arvioidaan jopa 34 prosenttia. Agafonova muistuttaa kuitenkin, etteivät unihäiriöt ole sama asia kuin uniapnea.

– Tutkimusten mukaan noin 1–3 prosentilla on lapsista on uniapnea.

Riihimäellä tutkimuskyselyn saavista lapsista siis usea voi sairastaa uniapneaa.

– Siksi toivommekin, että kaikki lapset saataisiin mukaan tutkimukseen, Kirsi Peltola-Haavisto toteaa.

Tutkimus jatkuu syyskuusta ensi kevääseen.

– On todella tärkeää, että uniapnea pystyttäisiin havaitsemaan jo näin nuorilla, sillä tauti vaikuttaa merkittävästi lapsen tulevaan kehitykseen ja kasvuun, Agafonova sanoo.

 

Jos lapsen epäillään hammastarkastuksen ja kyselyn jälkeen kuuluvan mahdolliseen riskiryhmään, erikoissairaanhoidon tutkimukset jatkuvat Kanta-Hämeen keskussairaalassa.

Yksiselitteisiä̈ ohjeita lasten uniapnean hoidosta ei kuitenkaan ole olemassa. Lapsilla hoitokeinoina on käytetty muun muassa kita- tai nielurisojen poistoa, painonpudotusta tai liian kapeaksi havaitun yläleuan levitystä.

Lasten uniapnean ennuste on varsin hyvä, jos sitä aletaan hoitaa jo varhain. Jos tauti jää lapsuusiässä huomioimatta, se voi vaikuttaa lapsen elämänlaatuun ja normaaliin kasvuun.

– Lapsuusiän uniapnean on todettu vaikuttavan lasten pärjäämiseen koulussa ja onnistumiseen aikuiselämässä, Agafonova kertoo.

 

Uniapneaa ilmenee noin 1–3 prosentilla lapsista ja yleisintä se on leikki-iässä.

Kuorsaus on yleisin oire unikatkoksista ja uniapneasta. Lisäksi hengitys pääsääntöisesti suun kautta, poikkeava nukkumisasento kuten pään taaksetaivutus, levoton uni, hikoilu ja yökastelu voivat olla merkkejä uniapneasta.

Uniapnea aiheuttaa päiväaikaista väsymystä, levottomuutta, keskittymiskyvyttömyyttä, pienikasvuisuutta, ylipainoa, aamupäänsärkyä, nielemisvaikeuksia ja yleistä tukkoisuutta.

Lasten uniapnea yleisintä leikki-iässä

Uniapneaa ilmenee noin 1–3 prosentilla lapsista ja yleisintä se on leikki-iässä.

Kuorsaus on yleisin oire unikatkoksista ja uniapneasta. Lisäksi hengitys pääsääntöisesti suun kautta, poikkeava nukkumisasento kuten pään taaksetaivutus, levoton uni, hikoilu ja yökastelu voivat olla merkkejä uniapneasta.

Uniapnea aiheuttaa päiväaikaista väsymystä, levottomuutta, keskittymiskyvyttömyyttä, pienikasvuisuutta, ylipainoa, aamupäänsärkyä, nielemisvaikeuksia ja yleistä tukkoisuutta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Virka-ajan ulkopuolinen hammaslääkäripäivystys kokeiluna Hyvinkään sairaalassa – kokeilu kestää puoli vuotta12.4.2019 12.39
Hyvinkään sairaala sai täysin uniikit leikkaussalit – "Tällä tavalla toteutettuja leikkaussaleja ei löydy muualta Suomesta"8.8.2019 16.30
Terveysketju Pihlajalinna vähentää 180 työpaikkaa – "Pääosa vähennyksistä irtisanomisia"15.8.2019 08.15

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat