Paikalliset

Toukat tappava tauti uhkaa myös lähiseudun mehiläisiä – voimakas tartunta johtaa usein mehiläisyhdyskunnan kuolemaan

"Esikotelomädällä ei ole vaikutusta ihmisiin" , sanoo mehiläistarhuri Juha Niskanen.

Lauri Pajula

– Esikotelomätä tappaa pesän ja sitten paikalle tulevat hunajavaras-mehiläiset ja kuljettavat tautia kantavan hunajan toisiin pesiin, kertoo mehiläistarhuri Juha Niskanen.

Mehiläisten esikotelomätätautia aiheuttaa bakteeri Paenibacillus larvae, joka ei tartu ihmiseen. Tauti tappaa vain mehiläisten toukkia, ja voimakas tartunta johtaa usein mehiläisyhdyskunnan kuolemaan.

Niskasella on useampia tarhoja Etelä-Suomessa. Yksi niistä sijaitsee Rengon puolella Lopen kupeessa.

– Neljänä vuotena peräkkäin olen lähettänyt näytteet esikotelomädän varalta Kuopioon Ruokavirastolle. Ainoastaan Rengon tarha on saanut puhtaan tuloksen, mutta taudin uhka sielläkin on olemassa ja todellinen, hän kertoo.

Positiivisia näytteitä Niskasella on tullut Vantaalla ja Nurmijärvellä sijaitsevista pesistä, mikä tarkoittaa pesien menoa saneeraukseen.

– Jos ei ole tarkkana, hunajaa lingotessa voi vahingossa laittaa saastuneen kehän terveeseen pesään.

Esikotelomätä ei tiettävästi vaikuta ihmiseen.

Mehiläisten yhdyskunta on ihmeellinen. Kuningatarta ruokittaessa naaraspuoliset "sotilaat" luovuttavat itseltään proteiinia jopa kuolemaan asti. Ruokkimisien lisäksi työmehiläiset puhdistavat kuningatartaan jatkuvasti. 5-15 päivän ikäisenä kuningatar tekee parittelulennon paikkaan, jossa joutilaat koiraat, kuhnurit, odottelevat ainoana elämän tarkoituksenaan päästä parittelemaan. Kuningattarellakaan ei suosiosta huolimatta ole muuta tehtävää kuin munia uusia munia. Se pystyy munimaan keväällä noin 1500 munaa vuorokaudessa. Vanhan emon ollessa elossa uuden synnyttyä, parittelunsa jälkeen uusi kuningatar tai työmehiläiset riistävät vanhalta hengen.

Kuhnurit elävät yleensä kuudesta kahdeksaan viikkoa, mutta ne voidaan häätää pesästä parittelulennon jälkeen, koska niistä tulee rasite yhdyskunnalle.

Mehiläisyhdyskunnassa naaraat hoitavat kaiken työn, kuten rakentamisen, siivouksen ja ruokahuollon.

EU:n teettämän vuosien 2012-2014 aikana tehdyn Epilobee-tutkimuksen mukaan esikotelomätää esiintyy ympäri Eurooppaa.

Myös Ruokaviraston ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila kertoo taudin olevan yleinen Länsi- ja Etelä-Suomessa.

– Tutkimuksen satunnaistarkastuksessa ilmeni, että esimerkiksi Salon ja Jokioisten alueella 50% pesistä oli positiivisia, eli niissä havaittiin esikotelomätäbakteeria, hän viittaa samaiseen Epilobee-tutkimukseen.

Tarhurit voivat lähettää näytteitä pesistään Ruokavirastolle reilun viiden euron hintaan per näyte.

– Meille vuonna 2018 tutkittavaksi lähetetyistä 1624 hunajanäytteistä 5 % oli positiivisia.

– Saapuvien näytteiden perusteella nykyinen trendi kuitenkin on, ettei tauti ole leviämässä, Kuukka-Anttila kertoo.

 

 

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Uudenvuoden tinaa pääsee valamaan edelleen – tarjolla on lyijytöntä tinaa tai mehiläisvahaa30.12.2018 03.45
Vadelmat häkissä. Pölytyskokeen häkki syntyi hääsifongista. Mehiläiset asuvat styroxlaatikossa.18.6.2016 05.25
MTV: Tuhannet Ravintola Savoyn mehiläiset hyökkäsivät auton kimppuun11.7.2015 16.24

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat