Paikalliset

30 vuotta sitten: Lehti ja kirjapaino menivät kaupaksi Hyvinkäällä – "eikä myynnin päävaikutin ollut raha"

Launosten Työväenyhdistyksen järjestämän huutokaupan väkeä olisi tunnistettava.

Riihimäen Sanomien arkisto

Kustantaja Eero Lehden aloittama lehtien kisailu alkoi tuottaa tulosta neljän kamppailuvuoden jälkeen.

Hyvinkään Sanomat uutisoi kesäkuun alussa kolmekymmentä vuotta sitten, että Hyvinkään Sanomalehti Oy ja sen sisaryhtiö Hyvinkään Kirjapaino Oy on myyty Sanoma Yhtymälle, entisen omistajasuvun mukaan ”hyvään hintaan”.

 

Tiedotustilaisuudessa myydyn yhtiön hallitusten puheenjohtajalta Veikko Rautalahdelta kysyttiin, olivatko Eero Lehti ja Keski-Uusimaa Oy olleet ostajaehdokkaiden joukossa.

Vastaus oli, että ”kyllä, mutta niille ei lehteä myydä. Ostajaksi kelpasi vain luotettava yritys, eikä myynnin päävaikutin ollut raha.”

Lehdessä olleen uutisen mukaan ”Hyvinkään Sanomat haluttiin suojata keinottelijoilta”. Osoite oli selvä, vaikka keinottelijan nimeä ei mainittu.

 

Muutamaa vuotta aiemmin kustantaja Eero Lehti yritti hankkia omistajasuvun jäseniltä hyvinkääläissanomalehden osake-enemmistöä.

Kun se ei onnistunut, hän päätti edetä tavoitteeseensa ostamalla Hyvinkään Uutiset ja Mediapainon omistukseensa Laineen perheeltä. Eero Lehti eteni tavoitteeseensa kilpailevan ilmaisjakelulehden avulla.

Hyvinkääläisillä ilmoittajilla oli edelleen kissanpäivät. Kauppiaat saattoivat kilpailuttaa lehtiä ja saada näin mainossopimustensa hinnat mahdollisimman alas.

Kuusipäiväisen ilmaislehden edulliset ilmoitushinnat ja yli viisituhatta Sanomia isompi jakelulevikki painoivat vaakaa Hyvinkään Uutisten eduksi.

Kaupan jälkeen alkanut yhdeksänkymmentäluvun alun lama oli myrkkyä Sanomille, jonka tilauskanta hupeni muiden sanomalehtien tavoin.

 

Paikallisen sanomalehden tekeminen ei onnistunut alan isoltakaan toimijalta.

Sanoma Yhtymä myi jo 1990 kirjapainon Aamulehdelle. Hyvinkään Sanomia ryhtyi painamaan Riihimäen Kirjapaino seuraavan vuoden alusta.

Lopulta Eero Lehti pääsi päämääräänsä, vaikka kisassa paloi paljon rahaa. Keski-Uusimaa osti Hyvinkään Sanomat Erkon Sanoma Yhtymältä kesäkuun alussa 1993.

Hyvinkään Sanomat ja Riihimäen Sanomat yhdistyivät Aamupostiksi vuoden 2003 lopulla.

 

Lasiteollisuudessakin tapahtui. Ahlströmin omistukseen siirtynyt Riihimäen Lasi Oy myi Riihimäellä valmistettavan Kotilasin tuotannon Nuutajärvi Oy:lle.

Sopimuksen mukaan Kotilasia valmistetaan edelleen Riihimäellä. Pääluottamusmies Reijo Sippula epäili sitä, koska myös tuotantokoneet myytiin Nuutajärvelle.

 

Kyläläiset avasivat kesätorin Hausjärven Kurussa. Seuratalo Maisalan pihalla myytiin erilaisia paikallistuotteita taimista käsitöihin.

Torin oli määrä olla avoinna perjantaisin kesän loppuun asti ja houkutella erityisesti Helsingistä Hausjärvelle ja torin ohi kulkevat autoilevat kesäasukkaat pysähtymään ostoksille.

Ensimmäisenä perjantaina suurin osa kävijöistä oli vielä oman kylän väkeä.

 

Kolinaa, eli Eau de Colognea, liikuntavammaiselle asiakkaalle kotiin toimittanut hyvinkääläinen kauppias sai käräjillä 480 euron sakot.

Kauppias oli myynyt jo edesmenneelle asiakkaalle korvikealkoholia ainakin 200 pulloa.

Tuomittu sanoi olevansa ajojahdin uhri. Hänen mielestään ei ole kauppiaan asia valvoa, mihin asiakas käyttää ostamaansa ainetta.

Hän uskoi, että ostaja käytti kolinaa jalkavoiteeksi.

 

Hyvinkään eläköitynyt kaupunginjohtaja Osmo Anttila sai käräjillä samansuuruisen sakon.

Vielä virassa ollessaan hän kolhi autollaan Kansallispankin pysäköintipaikalla toista ajoneuvoa, mutta ei pysähtynyt selvittelemään asiaa. Oli kiire tiemmä kokoukseen.

Oikeuden päätöksen mukaan Anttila jätti täyttämättä ilmoitusvelvollisuuden, mutta ei auttamisvelvoitetta.

 

Riihimäen lukion rehtori Lasse Österdahl jäi kevätlukukauden jälkeen eläkkeelle. Hänen muotokuvansa paljastettiin ja ripustettiin koulun seinälle kolmen aikaisemman rehtorin muotokuvan viereen.

Taulun maalasi silloin Riihimäellä vaikuttanut Olavi Suomela.

Sotaveteraani Österdahl suoritti ylioppilastutkinnon Riihimäellä 1944. Hänestä tuli koulun matematiikan opettaja 1963 ja rehtori 1970.

Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtajuus ja liikuntaharrastukset pitivät miehen pirteänä eläkkeelläkin.

Koulun uutena rehtorina aloitti Matti Huvinen.

 

Kulttuuritoimenjohtaja Merja Ahokas herätteli keskustelua Hyvinkään teatterin ja orkesterin yhtiöittämisestä.

”Kaupunki ei pysty nostamaan avustuksiaan. Osakeyhtiömuodossa tukea voisi tulla ulkopuoleltakin. Liike-elämä on innostunut sijoittamaan kulttuuriin”, Ahokas perusteli ehdotustaan.

Hyvinkään Teatterin johtaja Pirjo Koljonen ei lämmennyt ajatukselle. Hänen mielestään osakeyhtiömuoto panisi teatterin tekemään vain yleisöä vetäviä farsseja.

”Tulosvastuu ei sovi teatterille”, Koljonen vakuutti.

 

Kuvien tunnistuksia. Riihimäen ravikilpailuihin hattukilpailun ideoineen Anna-Kaarina Jaakkolan tunsivat Pentti Multamäki ja Reijo Mäkinen.

Riihimäen koulujen liikennekilpailujen palkitut olivat Miia Lähteinen, Jarkko Pöllänen, Ilpo Lahtinen ja tunnistaja Sami Kuutti.

Marski-reliefin tekijä oli taiteilija Tapio Alikylä. Tunnistaja Timo Saarinen kertoo: ”Hän lahjoitti teoksen Marskin Majalle toukokuussa 1989. Kuvasin tuolloin Marskiin liittyvää aineistoa eversti Matti Lappalaisen kirjoittamaan Marshall of Finland Mannerheim -kirjaan. Reliefin kuvani päätyi kirjaan. Muistelen myöhemmin kuulleeni, että reliefi olisi varastettu majalle tehdyn murron yhteydessä. Varmaa tietoa tästä en löytänyt”.

Tunnistaja oli myös Eila Raitala.

Totopäätteitä esitteli Riihimäen Raviseuran puheenjohtaja Kalevi Halinen.

Ossian Donnerin muotokuvan edessä istui Telankan toimitusjohtaja Mikko Granlund.

Runoilija Myllykylästä oli Pertti Nieminen. Hänet tunsi Risto Kerttula.

Hakalan koulun opettaja oli Helena Hovila ja oppilas Jyri Tuominen.

 

Juttua varten selasin kesäkuun alussa 1989 ilmestyneitä Hyvinkään Sanomien ja Riihimäen Sanomien numeroita.

Valokuvien tunnistuksia voi lähettää sähköpostilla osoitteella [email protected] sekä tekstiviestittää tai soittaa numeroon 040 553 5153.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

30 vuotta sitten: Riihimäelle hyötyä Hyvinkään poisjäännistä kolmoskeskuksesta10.5.2019 15.13
30 vuotta sitten: Pakolaiset eivät kiinnostaneet Hausjärven kuntaa22.3.2019 15.30
Mustavalkoista: 30 vuoden takaiset ennustukset eivät menneet ihan nappiin – professori, kansanedustaja Tiuri povasi Hyvinkäällä, että vuonna 2000 jokaisella suomalaisella on oma painokone kotona6.4.2018 16.05

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat