Viikko

Viikon tyyli: Olli Soinin yllä lahjoituksia, löytöjä ja ulkomaantuliaisia

”Vaatteet vain jotenkin kulkeutuvat eri reittejä luokseni.”

Viime vuosina Olli Soinin pukeutumiseen ovat kuuluneet myös hatut. Arkena hän käyttää Marokosta ostamaansa pipoa ja paremmissa tilaisuuksissa Italian Mazzano Romanosta ostamaansa hattua. – Ostin hatun paikalliselta torikauppiaalta. Matkoilla on kiva ostaa paikallisten käsityöläisten tekemiä tuotteita.

Mia Lagström

Riihimäen Vihreän Talon isännän Olli Soinin pukeutumista sanelee pitkälti sattuma. Vaatekaupoissa hän ei ole asioinut enää vuosiin.

– Vaatteet vain jotenkin kulkeutuvat eri reittejä luokseni.

Valtaosa Soinin vaatteista on lahjoituksia, Anni-vaimon kirpputorilöytöjä ja osin myös ulkomaantuliaisia. Hymyillen hän kertoo omistavansa jo niin paljon vaatteita, ettei kaikkia ehdi edes käyttää.

– Kai minussa on vähän hamstraajan vikaa. Välillä perkaan kaappia ja lahjoitan ylimääräiset eteenpäin, hän naurahtaa.

Mitä tahansa vaatteita hän ei vaatekaappinsa huoli. Vaatteiden on sujahdettava mukavasti päälle ja tunnuttava omilta.

Tärkeää on myös se, että vaatteet ovat kierrätettyjä ja valmistettu luonnonmateriaalista.

Yllään olevan mustan villakangastakin hän kertoo ostaneensa Hakaniemen UFFista 1990-luvun alkupuolella.

– Kaverini vinkkasi, että siellä olisi minun tyylinen takki. Tämä on selväsi jonkun vaatturin huolelle tekemä.

Sinivalkoraidallinen puuvillapaita löytyi aikoinaan Vihreän Talon ullakolta.

– Se oli hieno ja selvästi laadukas, joten käytän sitä vähän parempana paitana.

Soinin parempia vaatteita edustavat myös mustat housut, jotka hän hankki 17 vuotta sitten Italiasta pienestä putiikista.

– Putiikki näytti kalliilta, mutta uskaltauduin menemään sisään, kun näin 70 prosentin alennusrekin. Nämä olivat ainoa kappale ja aivan mahtavaa kangasta, selvää laatutyötä. Vuosien kovan käytön jälkeen ne eivät ole menneet juuri miksikään. Materiaalilla on todella suuri merkitys. Ostin aikoinaan edulliset farkut Stockmannin Outletista. Ne istuivat erinomaisesti ja käytin niitä, kunnes ne kuluivat puhki. Anoppini Maija Paunila tuli hätiin, purki farkut ja teki niistä kaavat. Nyt hän on ommellut minulle samoilla kaavoilla useita housuja pellavasta. Niitä on kaikenvärisiä.

Maija Paunilan käsialaa on myös Soinin tavaramerkiksi tulleet villatakit.

Soini kertoo ihastuneensa niihin, kun hän sai käyttöönsä appensa Pekka Paunilan vanhan villatakin.

– Kun hihansuut rispaantuivat, neuloi Maija minulle uuden. Nyt minulla on näitä useita, kunnon villasta valmistettuja. Tässä ilmastossa ei ole villatakki päällä mitään hätää. Maija neuloo minulle myös villasukkia, joita käytän kesät talvet vanhassa puutalossa kun asumme.

Ollin vinkit vaatteiden kierrättämiseen

Kaikkeen valmistettuun on käytetty aikaa ja energiaa. Arvosta sitä sen mukaisesti.

Älä heitä pois sellaista, minkä voit kierrättää eteenpäin. Toisen roju on toisen aarre.

Muista, että ei ole iloista antajaa ilman iloista vastaanottajaa. Ei ole häpeä ottaa vastaan sellaista, mitä joku muu ei tarvitse.

Jos joku kertoo, että hänellä on jotain, mitä hän ei käytä, osoita selkeästi olevasi siitä kiinnostunut. Tai vielä suoremmin: pyydä, niin sinulle annetaan.

Jos päädyt käyttämään saamaasi, kiitä antajaa vielä uudestaan. Näin jaat vastineeksi hyvää mieltä. Jos et käytä saamaasi, anna se eteenpäin.

Kierrättämisessä kaikki voittavat; yksi on iloinen, toinen kiitollinen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Viikon tyyli: Mari Kaasisen tyyli muuttuu tilanteen mukaan: ”Energinen musiikki vaatii väriä ja kirjailuja”20.3.2019 04.50
Viikon tyyli: Jatta Harakkamäen pukeutumisen kulmakiven muodostavat mekot – ja vaatteessa on voitava tehdä kuperkeikka27.2.2019 18.00
1800-luvun Ranskasta alkunsa saaneet kirpputorit houkuttelevat ihmisiä edelleen – "Tämä on sellaista ikuista aarteen etsimistä"15.3.2019 19.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Verokone

 

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat