Vaalikoneemme on nyt avattu!

Paikalliset

30 vuotta sitten: Hyvinkään ”kaupunginorkesteri” sai kapellimestarikseen kuoromiehen

Kivikasvo jätti Pikkupäkän.

Marjo Matikainen hiihti voittoon Paukunharjulla. Tunnistatko hänen seuranaan olevat Riihimäen Kiskon nuoret naiset?

Riihimäen sanomien arkisto

AAMUPOSTI  |  Valintansa jälkeen kolmekymmentä vuotta sitten antamassaan haastattelussa Hyvinkään tuleva kaupunginjohtaja Tauno Kirves linjasi tulevaa tehtäväänsä vertaamalla itseään kapellimestariin.

Hänen tehtävänsä oli saada orkesteri soittamaan, eli kaupungin organisaatio työskentelemään niin, että se tuottaa tuloksia asukkaille.

Soittamisen sijasta tuleva kaupunginjohtaja kertoi harrastavansa kuorolaulua.

Kokoomuksen silloinen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pertti Rantala halusi täsmentää viime lauantain juttua.

Hänen mukaansa diili oli sellainen, että ”demarit eivät saaneet valita kaupunginjohtajaa, vaan kokoomus sai tehdä valinnan, mutta vain demariehdokkaista. Valitsimme Tauno Kirveen”.

Riihimäen Sanomat kertoi uuden taidetalon avaamisesta Suomen lasimuseon viereen Lehmustielle kevään aikana. Sitä ei mainittu, että hankkeen takana oli lehtiyhtiö.

Rakennus oli Riihimäen Sanomalehti Oy:n hallituksen edesmenneen puheenjohtajan Paavo Kolehmaisen perheen entinen kotitalo.

Taidetalo Vitriinin toimitusjohtaja oli Markku Kivisaari ja taiteellisena johtajana aloitti Seppo Tamminen. Ensimmäisenä oli esillä Erkki Tantun puupiirrosnäyttely.

Uusi liikeidea ei kannattanut. Taidetalon toiminta loppui yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella.

Kivikasvona tunnetun Ilkka Lähteenmäen työ pakallisradio Pikkupäkän toimitusjohtajana päättyi puolen vuoden pestin jälkeen maaliskuun alussa 1989.

”Päätös alkoi kypsyä jo ennen joulua. Minulla oli näkemyseroja joidenkin yhtiön hallituksen jäsenten kanssa radion kehityslinjasta ja mahdollisuuksista”, Lähteenmäki perusteli asiaa.

Virkaa tekevänä radioyhtiön toimitusjohtajana aloitti yhtiön hallituksen jäsen Veikko Laine.

Pari viikko aiemmin oli uutisoitu hänen vaimonsa Riitta Harkoma-Laineen jättäneen ohjelmapäällikön ja vastaavan toimittajan tehtävät. Hän jäi kuitenkin edelleen radion palvelukseen.

VR:n tuore pääjohtaja Eino Saarinen vieraili ensimmäisen kerran uudessa virassaan Riihimäellä.

Hän puhui kaupungin johdolle hövelisti: ”Riihimäki pysyy vilkkaana rautatiekaupunkina. Pikajunat pysähtyvät asemalla jatkossakin entiseen tapaan. Lähiliikenne kehittyy nopeammaksi, ja lisävuoroja tulee myös Helsingin ja Riihimäen välille”.

Elokuvateatteri Arenan seinäpahvien alta löytyneet Jalmari Ruokokosken maalaukset olivat paikallisesti ja jopa taidehistoriallisesti arvokkaita.

Näin vakuutti taidekonservaattori Olli Poijärvi, jonka mukaan teokset olivat kestäneet ajan hammasta yllättävän hyvin. Ruokokoski oli tehnyt ne ilmeisesti vuonna 1919.

Maalaukset peitettiin pinkopahvien ja lautaseinän taakse 1940-luvulla. Hyvinkääläistaiteilija Jalmari Ruokokoski kuoli 1936.

Teokset menivät konservoitaviksi.

Tulisieluinen kotiseutumies ja Riihimäki-Seuran pitkäaikainen entinen puheenjohtaja Vilho Heino täytti 75 vuotta.

”Parasta kotiseututyössä on, että sitä tehdään ilman palkkaa, vapaaehtoisesti vailla vaateita. Se mitä tulee, tulee henkisenä palkkiona”, Heino vakuutti syntymäpäivähaastattelussaan.

Paljasjalkainen riihimäkeläinen entinen opettaja muisteli aikoja, jolloin Hämeenkatu oli kesäisin vain kurainen polku. Kävelijät kulkivat kadulle asetettuja lautoja pitkin, jotta jalat pysyivät kuivina.

Isä oli töissä rautateillä, ja Vilhokin aloitteli työuraansa aseman juoksupoikana.

Riihimäen Sanomien ilmoituksen mukaan Hausjärven Oitin Urheilutalon tansseissa esiintyi suursuosikki Tapani Kansa. Viikko sitten seitsemänkymmentä täyttänyt laulaja oli kolmekymmentä vuotta sitten nelikymppisenä hyvässä vedossa.

Huvipaikka oli keksinyt itselleen oivan mainoslauseen: ”Suurtanssit, tule Oitis!”

Jerry Wathen nappasi itselleen ja Hyvinkäälle moottoripyöräilyn jääradan Suomen mestaruuden 250-kuutioisten sarjassa.

Hän piti pienenä ihmeenä sitä, että erityisen leudon talven aikana saatiin vietyä läpi kaikki neljätoista osakilpailua. Viimeisessä ajettiin jo jään päällä aaltoilevassa kaksikymmentäsenttisessä vedessä.

Kuvien tunnistuksia. Hyvinkäällä valittu ensimmäinen Vuoden maatalousyrittäjä oli kauppapuutarhuri Risto Pirinen. Edesmenneen puolisonsa tunnisti Tuija Linna-Pirinen.

Hiihdon nuorten Suomen mestaruuden voittanut hyvinkääläinen oli Jukka Hartonen.

Mari Ikonen kirjoitti: ”Hämäläis-savolaiseen pitopöytään ruokaa kantava emäntä on aiemmin Hausjärven Karan kylässä asunut kummitätini Eeva Ruuskanen, maineikas pitojen laittaja”.

Mummonsa veljen vaimon tunnisti myös Miia Nahkuri ja kummitätinsä Pirjo Nahkuri. Tunnistaja oli myös Sanna Virenius.

Hyvinkään Autolan korjaamopäällikkö oli Seppo Brotkin. Irene Väkevä-Harjulan mukaan hän asuu edelleen Hyvinkäällä ja on töissä Katsastuslinjalla.

Riihimäen verojohtaja oli Anja Tiittanen, tunnistajina hänen alaisenaan toiminut Niina Lukkarinen, sekä Raija Nurmi, Seija Hellström, Pentti Multamäki, Pirkko Närölä ja Kari-Veli Lehtonen.

Myrskylyhtyä talonsa pihalle Riihimäen Karhintien varrelle sytytti Yrjö Jääkoski.

Juttua varten selasin maaliskuun alkupuolella 1989 ilmestyneitä Hyvinkään Sanomien ja Riihimäen Sanomien numeroita.

Valokuvien tunnistuksia voi lähettää sähköpostilla osoitteella [email protected].com sekä tekstiviestittää tai soittaa numeroon 040 553 5153.

Lisää aiheesta

30 vuotta sitten: Toinen liikekeskushanke pomppasi Riihimäelle11.1.2019 15.59
30 vuotta sitten: Reka Kaapeli kasvoi emoaan isommaksi25.1.2019 15.27
Mustavalkoista: Pistoolimies uhkaili pankinjohtajaa24.8.2018 15.35

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat