Viikko

Markku Kangaspuro: Suomi ei voi unohtaa Venäjää

Venäjällä ja Euroopalla on myös yhteisiä intressejä.

Venäjän ja Länsimaiden väliset suhteet ovat kireimmillään sitten kylmän sodan. Suomi on EU-jäsenmaana ollut mukana Venäjään kohdistuvissa pakotteissa. Myös Suomen suhde Natoon on lähentynyt vuonna 2014 allekirjoitetun Naton isäntämaasopimuksen myötä. Miten tämä kaikki mahtaa vaikuttaa maiden välisiin suhteisiin? Aleksanteri-instituutin johtajan, professori Markku Kangaspuron mukaan Suomi ja Venäjä ovat hoitaneet kahdenväliset suhteensa pragmaattisesti ja pyrkineet olemaan hyviä naapureita toisilleen.

– On molempien maiden etu, että maailman suuret myrskyt eivät horjuta alueen turvallisuutta, Kangaspuro toteaa.

Kangaspuron mukaan Suomi on Venäjälle sen naapureista tietyllä tavalla ongelmattomin. Meillä ei ole rajaongelmia eikä suuria valtioiden välisiä kriisejä verrattuna esimerkiksi Itä-Ukrainaan, Puolaan tai Baltian maihin.

Täysin ongelmilta ei ole vältytty, viimeisimpänä Lapin GPS-häirintä viime syksynä Nato-harjoitusten alla. Kangaspuron mukaan Venäjä on ilmaissut selvästi, että Nato on uhka sen turvallisuudelle. Venäjä on ilmaissut myös, mitä mieltä se on Suomen ja Naton tiivistyvästä yhteistyöstä saati sitten Suomen Nato-jäsenyydestä.

– Jos Venäjän sanaan on uskominen, tulee se myös reagoimaan yhteistyön tiivistymiseen.

Suomen armeija on perustellut Nato-yhteistyötä kansainvälisen harjoittelun tärkeydellä sekä rauhanturvaoperaatioilla. Kangaspuron mukaan tarvitaan kuitenkin enemmän keskustelua yhteistyön poliittisesta ulottuvuudesta ja mahdollisista vaikutuksista turvallisuudelle.

– Kyseessä on veteen piirretty viiva. Kuinka pitkälle voimme edetä tällä uralla, kun ja jos se kiristää sotilaallista jännitettä alueella. Peruslähtökohtana pitäisi olla, että pidämme oman turvallisuusympäristömme vakaana.

Järkevä ulkopolitiikka ottaa huomioon toimintaympäristön, suuret toimijat ja naapurivallat ja Venäjä on Suomelle näitä molempia.

– On harhaluulo, että voisimme jättää Venäjän huomioitta. Se ei ole hyvää politiikkaa, Kangaspuro toteaa.

Maailman tilanteeseen vaikuttavat myös kauppasodat. Yhdysvaltojen kiinnostuksen väheneminen Eurooppaa kohtaan ja keskittyminen Kiinan markkinoihin, on arveltu tuovan Venäjälle mahdollisuuden vahvistaa otettaan Euroopasta. Kangaspuron mukaan tämä ei ole realistinen skenaario, sillä Venäjä ei pysty taloudellaan vastaamaan Euroopan suurille talousmahdeille Saksalle, Ranskalle ja Italialle. Eivätkä Yhdysvallatkaan ole kokonaan Euroopasta luopuneet. Se halajaa Euroopan maakaasumarkkinoille ja haluaa estää Venäjältä Saksaan kulkevan Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamisen.

Kangaspuron mukaan esille nousseiden jännitteiden edessä usein unohdetaan, että Euroopalla ja Venäjällä on myös yhteisiä intressejä. Venäjälle on tärkeää, että Euroopan talous on kunnossa. Euroopan talouskriisit vaikuttavat mutkan kautta, vientimarkkinoina myös Venäjään. Yhteinen intressi on myös se, että Euroopassa on sotilaallisesti vakaat olot.

– Venäjä ei halua joutua kilpavarusteluun Yhdysvaltojen kanssa. Se joutuu jo nyt laittamaan kohtuuttoman paljon varoja armeijaan, vaikka sillä olisi muitakin rahareikiä, Kangaspuro sanoo.

Venäjä. Pitääkö olla huolissaan?

Hyvinkään Venäjä-seura järjestää luento- ja keskustelutilaisuuden ”Venäjä. Pitääkö olla huolissaan?” Hyvinkään pääkirjaston ryhmätilassa (Torikatu 5) tiistaina 12.2. klo 18. Vieraana on Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kangaspuro. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat