Paikalliset

VR:n konepajalle kehittyi luja yhteishenki – Viipurista evakoidut työkalut menivät sotakorvauksena Neuvostoliitolle

Sanna Nikander (vas.) pitelee vapaa-ajan ”firaapelityönä” tehtyä kuparimaljakkoa. Marina Bergström kannattelee suurta jakoavainta, joka on kulkeutunut Hyvinkään konepajalle Viipurista.

Elise Saarikko

HYVINKÄÄ | Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä on avautunut mittavaan kuva- ja muistelumateriaaliin perustuva Veturipajalta raiteille! -näyttely.

Se kertoo VR:n konepajoista ja varikoista 1860-luvulta nykypäivään.

VR:n konepajoja oli parhaina aikoina 13, nyt jäljellä on enää nuorin eli Pieksämäen konepaja.

Ihan uskomattomia suorituksia siellä tehtiin.

– Huomasimme, ettei meillä on melko vähän aineistoa Hyvinkään konepajasta, kertoo näyttelypäällikkö Marina Bergström.

Kun tieto konepajan lakkauttamisesta tuli, aineistoa alettiin kerätä vauhdilla.

– Kaksi vuotta kestänyt dokumentointi sisälsi kuvien ja muisteluiden keräämistä, eläköityneiden ja vielä konepajalla työskennelleiden haastattelua. Muisteluiltoihin osallistui kerrallaan jopa 60 henkeä, kertoo projektityöntekijä Sanna Nikander.

Viipurin konepaja aloitti toimintansa 1869 ja sodan jälkeen 1944 Hanko-Hyvinkää -radan varikkoalueen veturitalleilla.

Ensimmäiset parikymmentä työntekijää aloittivat veturitallin kunnostamisen konepajaksi; pian työntekijöitä oli jo 80.

Uuden konepajan nimeksi tuli VR. Karjalan Konepaja.

Aluksi Karjalan Konepajan työntekijöillä oli käytössään Viipurista evakuoidut koneet ja työkalut. Muutaman kuukauden kuluttua irtaimisto piti rauhanehtojen mukaan luovuttaa Neuvostoliitolle.

– Työntekijät kokosivat romuista viritelmiä, joilla he saivat tehtyä työnsä. Ihan uskomattomia suorituksia siellä tehtiin, Nikander sanoo.

Rautatiemuseon näyttelyssä on esillä esimerkiksi valtava jakoavain, jota on aikoinaan säilytetty kaapissa nro 20 Viipurissa. Ihan heikoilla käsivoimilla ei painavaa työkalua ole käytetty.

Karjalan Konepajan henkilöstö oli voittopuolisesti Viipurista lähtöisin, Hyvinkäälle eri reittejä pitkin saapuneita, joita vastassa oli entisiä työtovereita, aseveljiä ja perhetuttuja.

Yhteishenki oli alusta alkaen taattu, ja yhteiset harrastukset musiikista liikuntaan lisäsivät viihtyvyyttä.

Kun keskuskonepaja Hyvinkäälle saatiin valmiiksi loppukesällä 1949, Karjalan Konepajan henkilöstö ajoi sinne polkupyörillä suurena ryhmänä läpi kauppalan.

Keskuskonepajan työntekijämäärä kasvoi muutamassa vuodessa noin tuhanteen. Tästä määrästä karjalaisia oli vajaa puolet.

Kaupungin katujen ja talojen nimissä karjalaisuus näkyi vahvasti 50-luvulla ja näkyy yhä.

Kuvia ja lyhytfilmejä

Veturipajalta raiteille! -näyttely Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä 30.4.2020 asti.

Veturitallista löytyy konepajan töitä, yhteisöä, asumista, vapaa-aikaa ja harrastuksia esitteleviä kuvia.

Loppiaisen aikaan ohjelmassa on konepaja-aiheisia lyhytfilmejä.

Loppiaisena 6.1. museo avoinna klo 12-17.

Kokoelmia voi tarkastella myös verkossa Seinättömässä museossa: tarinasoitin.fi/rautatiemuseo.

www.rautatiemuseo.fi.

Lisää aiheesta

Uusi näyttely tarjoaa muistoja ja dokumentteja Hyvinkään konepajasta12.12.2018 03.30
Hyvinkään VR:n konepaja tyhjenee – käynnissä Suomen suurin konepajakoneiden nettihuutokauppa26.10.2018 16.00
Lakkautettavaa VR:n Hyvinkään konepajaa muistellaan taas – museot haluavat tiedot ja kuvat talteen6.5.2018 16.03

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat