Paikalliset

Kettukarkein koristeltu Valvillan tehdasmuseo vei voiton piparkakkutalokisassa

Linda Piekäisen näkemys Valvillan tehdasmuseosta oli tuomariston mieleen. Piekäisen työ voitti harrastelijasarjan.

Ari Peltonen

HYVINKÄÄ | Piparkakkuversio Valvillan tehdasmuseosta on täynnä herkullisia ja taidokkaita yksityiskohtia. Ei ihme, että työ voitti harrastelijasarjan Hyvinkään taidemuseon piparkakkukisassa. Raatikin kiitteli voittajatalon teknistä tasoa.

Onko rakennelman takana piparileipomisen konkari?

– Oikeastaan en ole aikaisemmin juuri leiponut piparkakkutaloja, paljastaa hyvinkääläinen Linda Piekäinen, 22.

– Olisikohan kilpailutyö kolmas piparitaloni ikinä, hän nauraa.

Käsillä tekeminen on Piekäiselle kuitenkin tuttua. Kuvataiteilija ja opinnäytetyötä vaille valmis restauroija opiskelee parhaillaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Hän valmistuu keväällä.

Restauroijan koulutus pätevöittää muun muassa esineiden ja rakennusten sisäpintojen restaurointiin.

Koska leipominen ei ole Piekäisen erityisalaa, hän käytti piparkakkutalossaan reippaasti kaupan valmistaikinaa.

– Sen verran oikaisin, hän myöntää.

Kilpailun talojen tuli esittää hyvinkääläisiä rakennuksia. Piekäinen halusi valita jonkin kulttuurihistoriallisesti merkittävän kohteen.

– Valvillan tehdasmuseo on miljöönä tärkeä, ja minusta on hienoa, että rakennus on säilynyt Hyvinkäällä, hän perustelee valintaansa.

– Rakennus on myös tarpeeksi pieni piparkakkutaloksi ja toisaalta helposti tunnistettava.

Piekäinenkävi isänsä kanssa paikan päällä tekemässä mittauksia ja piirsi pahviset sapluunat niiden pohjalta.

– Lopputulos ei ole aivan yksi yhteen mittakaavassa alkuperäiseen rakennukseen, mutta siihen suuntaan on pyritty.

Piparkakkupalat hän kiinnitti toisiinsa leivontaliimalla. Kokoamisvaiheessa oli hieman lisäkäsiä auttamassa, jotta palat pysyivät pystyssä.

– Taloa kasatessa tuli muutama murtuma, mutta onneksi osasin paikata ne. Näköjään minulta onnistuu myös piparkakun restaurointi.

Piekäinen ei halunnut katsoa mallia talon tekoon tai koristeluun muualta.

– Halusin, että siitä tulisi oman näköiseni.

Tiilikoristeet hän keksi valmistaa kettukarkkeinakin tunnetuista Pihlaja-marmeladimakeisista.

– Karkkien siivuttaminen ja kiinnittäminen piparkakkulevyihin oli ehdottomasti aikaa vievin osa rakentamisessa. Käytin työhön yhteensä kaksi pussillista karkkeja.

Rakennuksen katto on tehty mustasta sokerimassasta ja katon reunat pilkotuista salmiakkipastilleista. Ikkunalasit on valmistettu sulatetusta sokerista.

Rakentamiseen kului Piekäiseltä lopulta viikon verran aikaa. Jännittävin hetki oli hänestä valmiin talon kuljettaminen kilpailuun.

– Onneksi sain museolle autokyydin, sillä bussissa taloa olisi ollut aika mahdotonta viedä. Laitoin piparitalon auton penkille tyynyn päälle. Siinä se säilyi ehjänä.

Piekäisen mielestä kilpailussa on mukana paljon todella taidokkaita töitä.

– Kävin lauantaina katselemassa valmista näyttelyä ja juomassa vähän glögiä. Esillä olevissa töissä on kaikissa jokin hauska juju ja mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kilpailun teema oli ehkä tarpeeksi rajattu, että ihmiset saivat siitä hyvin ideoita. Kyllä monesta työstä näkee jo kaukaa, mitä paikallista rakennusta ne kuvaavat.

Mitä Piekäisen omalle piparkakkutalolle sitten tapahtuu, kun näyttely päättyy?

– Sovin taidemuseon kanssa, että talo jää museolle ilahduttamaan museovieraita näyttelyn päätyttyäkin, jouluun saakka, taiteilija kertoo.

Hän ei usko, että taloa syödään koskaan.

– Se on kuitenkin ollut näytteillä ihmisten edessä niin kauan.

Piparkakkutalojen tehtailu myytäväksi ei naista kiinnosta, ja syykin on varsin ymmärrettävä.

– Tuollainen talo on niin isotöinen, työtunteja tulee valtavasti. Valmiin piparitalon hinta olisi niin kallis, ettei se oikein kannata.

Kisaan osallistuminen ja talon rakentaminen olivat Piekäiselle kisassa parasta. Mahdollinen voitto ei ollut päällimmäisenä mielessä, mutta se oli mukava yllätys.

Hän toivoo, että piparkakkukilpailusta tulisi jokavuotinen perinne.

– Tämä on hauska ja positiivinen hyvän mielen tapahtuma. Ehkä aihetta ei kannata pitää täysin samana, mutta ehdottomasti kisa kannattaa järjestää uudestaan.

Piparkakkutalokilpailun raatiin kuuluva leipuritaituri Jaana Koivuranta-Härkönen kehuu vuolaasti kisaan tulleita töitä.

– Siellä oli kivasti sekä perinteisempiä taloja ja hienompia taidonnäytteitä. Koristelussa oli käytetty taiteellisuutta ja luovuutta. Aiheissakin oli mukavasti hajontaa, hyvinkääläiset rakennukset olivat kattavasti esillä.

Tuomarina hän kertoo kiinnittävänsä huomiota myös siihen, miten piparkakku on paistettu.

– Se ei saa paistua liian tummaksi. Sulan sokerin kanssa täytyy myös olla nopea, sillä musta, palanut sokeri maistuu pahalta.

Koivuranta-Härkönen painotti arvostelussaan myös rakentamistekniikkaa sekä koristelun ja yksityiskohtien määrää.

– Hauskoja yksityiskohtia oli paljon. Kirjastoa esittävän talon pihalla oli esimerkiksi pipariukko, jolla oli kirjastokortti kädessä, hän kertoo.

Teoksia saapui kisaan yhteensä 20. Vain kolme niistä oli ammattilaisten tekemiä. Harrastajapuolelta tuli 17 taloa.

Hyvinkään taidemuseon johtaja Ville-Matti Rautjoki kertoo, että tuomaristo oli voittajien valinnan osalta yksimielinen.

– Ammattilaispuolella on hieman enemmän keskustelua, mutta siinäkin pääsimme varsin helposti lopputulokseen.

Harrastajasarjan voittanut talo oli Rautjoen mielestä toistettu uskomattoman tarkasti.

– Erilaisia materiaaleja oli käytetty luovasti hyväksi. Materiaalien osalta erityisesti Pihlaja-karkkien avulla toteutetut rakennuksen kulmat oli taidokkaasti tehty, hän kehuu Linda Piekäisen työtä.

Ammattilaissarjan voittaja kuvaa Hyvinkään vanhaa kirkkoa. Sen ovat tehneet Tua ja Ossi Karvinen.

– Pohjalla oli hienosti tehty rakennus punaisine pystyrimalaudoituksineen. Talon katon osalta luovuus oli päästetty valloilleen ja se on päällystetty räiskyvin kukka-aihein. Sokerikuorrutusta oli myös käytetty runsaalla kädellä, mikä sopi erinomaisesti muuhun koristeluun. Hieno toteutus ja kokonaisuudesta hyvin erottuva, Rautjoki toteaa.

Piparkakkutalokisa

Hyvinkään taidemuseon järjestämässä kilpailussa etsittiin upeinta piparkakusta tehtyä hyvinkääläisrakennuksen pienoismallia.

Harrastajasarjan voitti Linda Piekäinen, joka työ esitti Valvillan tehdasmuseota.

Ammattilaissarjan voittivat Tua ja Ossi Karvinen. Heidän talonsa esitti Hyvinkään vanhaa kirkkoa.

Tuomaristossa istuivat Koko Suomi leipoo -kisan voittaja 2017 Jaana Koivuranta-Härkönen, taidemuseon johtaja Ville-Matti Rautjoki ja Aamupostin uutispäällikkö Marko Kekki.

Piparkakkutalot ovat esillä Hyvinkään taidemuseossa 28.11. asti. Yleisö voi yhä äänestää suosikkiaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Julisteet ja kaikki! Tältä näyttää elokuvateatteri Arena piparkakkutalona – vuonna 1914 rakennettu puutalo on yksi Hyvinkään taidemuseon kilpailun 19 teoksesta16.11.2018 14.54
Mikä talo Hyvinkäällä toimisi piparkakkuna? Myös rumat kelpaavat taidemuseon uuteen kilpailuun18.9.2018 11.20
Piparkakkutalo on melkein meditaatiota11.12.2014 07.30

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat