Viikko

Viikon tyyli: Pukeutumisessa pitää olla joku kiva juttu – "yhtä hyvin voin pukeutua kolkytlukuun tai ysäriin"

Päivi Yli-Karhula arvostaa vaatteissa mukavuutta ja tilanteeseen sopivuutta.

Päivi Yli-Karhula suosii vuosikertavaatteita. Uusia vaatteita hän ostaa ani harvoin. Aniliininpunainen mekko on äidin vanha. – Vuosikertavaatteet ovat paitsi kauniita ja kestäviä, myös ekologinen valinta.

Mia Lagström

Käytännöllisyys ja mukavuus ovat johtotähtenä Päivi Yli-Karhulan valitessa itselleen vaatteita. Toki vaatteiden on miellytettävä myös omaa silmää.

– Rumassa vaatteessa en viihdy, vaikka se mukava olisikin.

Yli-Karhulan tyyli saattaa vaihdella päivittäin rokimmasta viralliseen. Jotain tuttua mukana kulkee kuitenkin aina, sillä hänen pukeutumistaan on kuvattu usein ”päivimäiseksi”.

Vaatehuoneen perustan muodostavat äidiltä, isältä ja enoilta perityt vaatteet sekä löydöt, joita hän on tehnyt vuosien saatossa kirpputoreilta ja vintageputiikeista.

– Puhun vuosikertavaatteista. Innostuin niistä jo teininä, jolloin otin käyttööni äitini 60-luvun mekot ja enojeni 70-luvun Jamekset. Teiniajoista lähtien olen käyttänyt myös äitini vanhaa nahkarotsia. Minulle kesäkausi alkaa, kun puen sen keväällä ensimmäistä kertaa päälleni.

Tänään Yli-Karhula on pukeutunut äitinsä vanhaan aniliininpunaiseen mekkoon, jonka alla on mustat leggingsit ja musta pitkähihainen trikoopaita.

– Vuosikertavaatteet ovat usein keinokuitua, joten trikoo niiden alla tuo mukavuutta ja myös lämpöä näin syksyisin.

Iso osa Yli-Karhulan vaatehuoneen vuosikertavaatteista on 1960–70-luvuilta, mutta se johtuu siitä, että niitä hän on saanut eniten.

– Mitään tiettyä suosikkivuosikymmentä minulla ei pukeutumisen suhteen ole. Yhtä hyvin voin pukeutua kolkytlukuun tai ysäriin.

Uusia vaatteita hän kertoo ostavansa äärimmäisen harvoin ja vain silloin, jos uudelle vaatteelle on oikeasti tarve.

– Aloin käyttää vuosikertavaatteita, koska pidin niiden ulkonäöstä. Nykyään arvostan myös ekologisuutta. Miksi hankkia uutta, kun vanhaa ja hienoa on niin paljon saatavilla.

Yli-Karhula kertoo rakastavansa kenkiä, mutta niiden pitää olla hyvät, kestävät ja mukavat.

– Korkokenkiä käytän todella harvoin. Mikään kenkäfriikki en ole, mutta useampia niitä kyllä löytyy. Kumisaappaita minulla on kolmet: yhdet metsään, yhdet kaupunkiin ja yhdet siltä väliltä ja sitten tietty kalossit.

Tänään hänellä on näyttävän koristeelliset mustat kangassaapikkaat, joka hän osti ystävältään. Ystävä oli tuonut kengät Istanbulista.

– Pukeutumisessa pitää olla aina joku kiva juttu. Jos on farkut, niin sitten hauskat korvikset, värikkäät sukat tai jotain muuta, mikä saa mielen hyväksi.

Hippi, juppi, punkkari

1960-luvun tyyliin kuuluivat minihameet, värikkäät tunikat, levenevät lahkeet sekä geometriset kuosit.

1970-luku oli täynnä tyylejä: hippityyli, diskotyyli, rocktyyli. IN olivat leveät lahkeet, tolppakorot, pitkät hameet, värikkäät ja psykedeeliset kuosit, graafiset linjat.

1980-luvulla tyyli vaihteli juppityylistä punkiin. IN olivat pitsikorsetit, sukkahousuheavylook, ylisuuret olkatoppaukset, ylisuuret puvuntakit, pastelli- ja neonvärit sekä tupakkamerkeillä koristellut eteläntuliaisvaatteet.

1990-luku oli grungen kulta-aikaa. IN olivat flanellipaidat, liian isot prätkätakit ja Leviksen 501-farkut.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Viikon tyyli: Äidin farkkushortsit ja mummon marjakello17.10.2018 03.30
Viikon tyyli – hyvinkääläinen Kristiina Leppänen puki ylleen klassikon ja ulkomaanlöydön – katso kuva viikon tyylitaiturista10.10.2018 14.25

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat