Viikko

Muualta: David Ovsepyan opiskelee Raamattua ja soittaa kitaraa Ryttylässä

”Olen supertyytyväinen opiskeluuni”

Elokuussa Kansanlähetysopiston raamattulinjalla opintonsa aloittanut David Ovsepyan arvostaa kovasti oppilaitostaan. Hän kertoo saavansa Raamatusta neuvoja elämäänsä varten.

Seppo Ylönen

Šlisselburgin kaupunki sijaitsee Nevajoen niskassa lähellä Laatokkaa ja noin 40 kilometriä Pietarista itään. Se on suomalaiselta nimeltään Pähkinälinna.

Tällä hetkellä kaupungissa on noin 15 000 asukasta. 1400–1500 -luvuilla Pähkinälinna oli merkittävä kauppapaikka. Sinne rakennettiin 1620-luvulla luterilainen kirkko.

Šlisselburgista kotoisin oleva David Ovsepyan, 18, on käynyt jo pienestä pojasta lähtien perheensä kanssa Suomessa.

Kahtena vuonna peräkkäin hän on osallistunut elokuussa Ryttylässä järjestettyihin Kansanlähetysopiston Nuorten kesä -tapahtumiin. Tämänvuotisen tapahtuman jälkeen hän jäi opistoon opiskelijaksi.

– Suomalainen lähetystyöntekijä oli kertonut isälleni mahdollisuudesta opiskella täällä ja aloitin elokuussa ensi toukokuuhun saakka jatkuvan raamattulinjan. Olen super-tyytyväinen opiskeluuni. Tiistaisin ja torstaisin keskitytään Raamatun opiskeluun. Maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina opiskellaan muun muassa suomen kieltä.

David Ovsepyan sanoo, että Raamatun opiskelu on mielenkiintoista ja hyödyllistä.

– En tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta Raamattu antaa siihen neuvoja ja ohjaa minua eteenpäin. Vanhassa testamentissa sanotaan (II Moos. 34: 6): ”Herra, Herra on laupias Jumala, hän antaa anteeksi. Hän on kärsivällinen, ja hänen hyvyytensä ja uskollisuutensa on suuri.” Aloin lukea Raamattua alusta lähtien. Myös oppitunneilla käsitellään Raamattua läpi kokonaisuudessaan.

– Täällä Kansanlähetysopistossa tajusin, että Jeesus on minuakin varten. Olin uskonut Jumalaan ja Jeesukseen, mutta vasta täällä aloin päästä lähemmäksi heitä. Etenen hitaasti ja varovasti.

Venäjää, englantia ja vähän jo suomeakin puhuva David Ovsepyan opiskeli seitsemän vuotta Kirovskin kaupungin musiikkikoulussa, soitti rumpuja, ksylofonia, pianoa ja lauloi kuorossa.

– Hiukan myöhemmin aloin soittaa kitaraa. Täällä opistollakin soitan sitä ja laulan. Harrastuksiini kuuluu myös valo- ja videokuvaus. Piirrän tietokoneella ja teen animaatioita. Käytän puhelimen stop motion -animaatiotekniikkaa.

Davidin isä Aykasar Ovsepyan on syntynyt Armeniassa. Hän toimi Šlisselburgissa noin neljänkymmenen jäsenen seurakunnan saarnaajana ja äiti Elena sen avustajana.

Vuonna 2008 kirkkorakennus paloi, ja kokouksia alettiin pitää Ovsepyanin perheen kotona.

– Vaikka vanhempani ovat jo eläkkeellä, he jatkavat seurakuntakokousten pitoa kotonaan. Minulla on kaksi vanhempaa siskoa. Heistä vanhempi on naimissa. Hänellä on poika, ja tytön on määrä syntyä marraskuussa, David Ovsepyan kertoo lähisukulaisistaan.

Venäjä

Venäjä eli Venäjän federaatio (liittovaltio) on 17 075 400 neliökilometrillään pinta-alaltaan maailman suurin valtio. Väkiluku on 146,8 miljoonaa (2017).

Pääkaupungissa Moskovassa on 13,1 miljoonaa asukasta (2017).

Venäjän federaatio perustettiin 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliitto hajosi. Se on vuoden 1993 perustuslain mukaan puolipresidentiaalinen tasavalta.

Hallintojärjestelmässä on sekä parlamentarismin ja presidenttijohtoisen järjestelmän ominaisuuksia. Presidentti on maan todellinen johtaja eikä vain symbolinen, edustuksellinen valtionpäämies.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen valtionjohtoista suunnitelmatalousjärjestelmää uudistettiin markkinatalouden suuntaan ja yrityksiä yksityistettiin. Monet ulkomaiset yritykset ja sijoittajat suuntasivat Venäjälle.

Tärkein sektori, öljyn ja kaasun tuotanto, on yhä valtion omistuksessa.

Öljyn halpenemisen myötä ruplan arvo on pudonnut voimakkaasti, mikä on kiihdyttänyt inflaatiota ja nostanut yleistä hintatasoa.

Talousongelmien syinä on pidetty myös laajamittaista korruptiota, oikeuslaitoksen epäluotettavuutta, omaisuussuojan heikkoutta ja alhaista investointiastetta.

Lisäksi Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin määräämillä talouspakotteilla on ollut vaikutusta. Siksi Venäjä on pyrkinyt lähentymään Kiinaa.

Venäjän vienti EU:hun on pääosin kaasua, öljyä ja raaka-aineita.

Lähteet: Wikipedia ja globalis.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Muualta: Intialainen Mukesh Gupta sai koneistajan töitä Riihimäeltä12.9.2018 04.15
Muualta: Suomalainen Liisa tapasi kosovolaisen Alin Oulussa räppäri Joman keikalla, ja yhteinen koti löytyi Lopelta20.6.2018 05.55

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat