Viikko

Riihimäellä pääsee riskikartoitukseen: "Hälytyskellojen pitäisi soida, jos hengästyy nopeammin kuin ikätoverit"

Diagnosoimatonta keuhkoahtaumatautia on paljon.

Riihimäen seudun terveyskeskuksen hengityshoitaja Taru Peltoranta ja lääkäri Juri Olkkonen kannustavat varaamaan ajan tutkimuksiin, mikäli epäilee sairastavansa keuhkoahtaumatautia. Huomenna torstaina puhallustestejä tehdään myös Riihimäen kirjastossa.

Mia Lagström

Keuhkoahtaumatauti on kuolemaan johtava tauti. Riihimäen seudun terveyskeskuksen lääkäri Juri Olkkosen ja hengityshoitaja Taru Peltorannan mukaan on arvioitu, että vuonna 2020 keuhkoahtaumatauti tappaisi maailmassa kolmanneksi eniten.

– Helsingissä tehdyn tutkimuksen mukaan keuhkoahtaumaa sairastaisi noin kuusi prosenttia kaupungin aikuisväestöstä. Näin ollen Suomen tasolla keuhkoahtaumaa sairastavia olisi noin 300 000. Todellista määrää on kuitenkin hankala sanoa, sillä diagnosoimattomia on paljon, Olkkonen kertoo.

Haasteelliseksi diagnosoinnin tekee, ettei osa sairastuneita välttämättä kiinnitä huomiota oireisiin. Yskä saatetaan liittää tupakointiin kuuluvaksi ja rasituksessa hengästyminen normaaliin ikääntymiseen.

Peltorannan mukaan hälytyskellojen pitäisi soida, jos hengästyy rasituksessa nopeammin kuin ikätoverit.

– Osa ihmisistä saattaa myös vältellä tutkimuksiin tuloa. Jos on polttanut neljäkymmentä vuotta, ei kehdata tulla valittamaan oireista, jotka on itse aiheutettu.

Suurin syy keuhkoahtaumatautiin on tupakointi. Oireita – yskää, liman eritystä, rasitushengästymistä – alkaa tulla yleensä 25 askivuoden jälkeen, mutta joku saattaa sairastua nopeammin, joku hitaammin ja joku ei ollenkaan.

– Osa ihmisistä kestää jostain syystä tupakkaa paremmin kuin toiset, Olkkonen selittää.

Toiseksi suurin riskiryhmä on jatkuva ilman epäpuhtauksille, kuten esimerkiksi kivi- tai metallipölylle, altistuminen. Jos ihminen sekä tupakoi, että altistuu huonolle ilmalle, ovat riskit jo melkoiset.

Olkkonen ja Peltoranta kannustavat ihmisiä varaamaan terveyskeskuksesta ajan tutkimuksiin, jos vähänkään epäilee sairastumista. Keuhkoahtaumaa ei voida parantaa, mutta sen eteneminen voidaan pysäyttää.

Tämä vaatii tupakoinnin lopettamista ja liikunnan aloittamista. Liikuntaa on harrastettava vähintään 3–4 kertaa viikossa niin, että hengästyy kunnolla.

– Alkuun liikkuminen tuntuu pahalta, mutta pikkuhiljaa keuhkot tottuvat. Avuksi voidaan ottaa hengitysteitä avaavaa lääkettä. Kun suorituskyky kasvaa, elämänlaatu paranee, Olkkonen vakuuttaa.

Keuhko- ahtaumataudin riskikartoitus

Keuhkoahtaumataudin riskikartoitus Riihimäen kirjastossa (Kauppakuja 16) torstaina 13.9. klo 12–17.

Tapahtuman järjestää Riihimäen seudun terveyskeskus ja terveydenhuoltoalan yritys GSK. Maksuttomassa tapahtumassa annetaan tietoa keuhkoahtaumataudista sekä neuvoja tupakoinnin lopettamiseen.

Paikalla on myös lääkäri kertomassa mm. Champix-lääkehoidosta tupakanpolton lopettamisen apuna.

Paikan pääsee tekemään puhallustestin, joka kertoo keuhkojen kunnosta.

Lisää aiheesta

Yksinkertainen apu katupölyä vastaan – ei suositella vaikeaa astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastaville15.3.2017 15.00
Yskittääkö ja ahdistaako henki? Asiaa keuhkoahtaumataudista keskiviikkona Riihimäellä 16.1.2017 11.30
”Sen on oltava loppu” – Astmaan ja keuhkoahtaumatautiin sairastunut yritti yhä jatkaa polttamista28.5.2016 20.27
Vinkki: Tupakointi kannattaa lopettaa vielä 60-vuotiaanakin26.5.2015 19.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat