Puheenaihe

Nordealta nuiva ennuste Suomelle – näin pankki muuttaisi verotusta

Riitta Ketola / Arkisto

Suomi on nousukautensa huipulla, mutta jatkossa ei asiantuntijoiden mukaan olekaan enää näin. Talouskasvu puolittuu tämän vuoden kolmesta prosentista: ensi vuonna kahteen ja vuonna 2020 puoleentoista prosenttiin.

– Maailmantalouden kasvu jatkuu nykyistä hitaampana, mikä yhdessä korkeiden sopimuspalkkakorotusten ja nousussa olevien palkkaliukumien kanssa himmentää vientinäkymiämme. Myös investointien kasvu jäähtyy merkittävästi. Etenkin rakennuslupien määrä on jo romahtanut, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju toteaa.

– Olemme alentaneet etenkin Euroopan kasvuennusteita, mutta jatkossa suurin epävarmuus liittyy Yhdysvaltojen kasvun hidastumiseen elvytyksen päättyessä. Protektionismi on jo lisännyt epävarmuutta ja Yhdysvaltojen tiukentuvan rahapolitiikan mukanaan tuoma vahva dollari on heikentänyt kehittyvien maiden näkymiä, ekonomisti Tuuli Koivu kertoo.

Myös euroalueen rahapolitiikka on kiristymässä. Koivun mukaan EKP pysäyttää setelipainon jo tämän vuoden lopussa ja nostaa ohjauskorkoa yhteensä prosenttiyksiköllä vuoden 2020 loppuun mennessä.

Suomessa julkista taloutta on Kangasharjun mukaan valmistettava kasvun hidastumiseen.

– On kuitenkin edesvastuutonta ehdottaa verotuksen kiristämistä yrittäjille ja omistajille, jotka luovat uudet työpaikat. Tällaiset veronkiristykset ovat osoittautuneet huonotuottoisiksi pääoman vapaan liikkuvuuden vuoksi.

Sen sijaan maapohjaan kohdistuvan kiinteistöveron kiristämistä olisi harkittava.

– Tällaista kiinteistöveroa ei voi paeta, eikä se vähennä rakentamista tai pahenna kannustinongelmia työmarkkinoilla. Menopuolella suunniteltua kuntien tehtävien vähentämistä on jatkettava ja sote-uudistuksessa puhuttujen miljardisäästöjen mekanismit varmistettava, Kangasharju jatkaa.

Työvoiman määrä suhteessa työikäiseen väestöön on korkeampi kuin koskaan tilastoidussa historiassa. Vaikka työllisyysaste on vielä selvästi vuoden 1989 ennätystason alapuolella, työlliset ja työttömät sisältävä työvoima suhteessa työikäisiin on ennätyksellistä. Näin varsinkin, kun työikäinen väestö on ikääntyneempää kuin 1989 ja koulutuksessa olevien määrä on suurempi.

– Vaikka kehitys on hyvää, tämä ei riitä. Työttömien osuus työvoimasta on yhä liian suuri ja työikäisten määrä suhteessa muuhun väestöön alenee. Osaavan työvoiman löytymisestä on muodostumassa merkittävä este kasvulle jo ennakoitua aiemmin.

– Seuraavan hallituksen on tehtävä aivan uusia avauksia työn vastaanottamisen helpottamiseksi, jotta työllisyysaste saadaan lukemiin joita, ikääntyvän väestön menotarpeet edellyttävät, Aki Kangasharju toteaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat