Puheenaihe

Yli 1000 suomalaista saa oireettoman ja hoitamattomana vaarallisen maksataudin joka vuosi – ”Joutuvat elämään ennakkoluulojen kohteena”

C-hepatiittiin liittyy kyselytutkimuksen mukaan negatiivinen leima, joka pahimmillaan saattaa estää tartunnan saajaa hakeutumasta hoitoon.

Arkisto/mari vehkalahti

C-hepatiitti on viruksen aiheuttama, yleensä oireeton maksatulehdus, joka tarttuu ihmisestä toiseen veren välityksellä. Hoitamattomana virus voi aiheuttaa esimerkiksi maksakirroosia ja maksasolusyöpää.

Suomessa todetaan vuosittain yli tuhat uutta tartuntaa, ja kaikkiaan C-hepatiittia sairastaa Suomessa noin 20 000 ihmistä. Puolet tartunnoista todetaan alle 30-vuotiailla, ja yleisimmin tartunta todetaan 20–24-vuotiailla.

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan noin kolmasosa (34 %) suomalaisista ei koe tietävänsä tarpeeksi C-hepatiitin tartuntatavoista.

Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että C-hepatiitin tarttumiseen liittyy myös useita harhauskomuksia, kuten uskomus siitä, että C-hepatiitti tarttuu ruoan välityksellä tai pisaratartuntana ja että C-hepatiitilta voi suojautua rokotuksella. Suomalaisista yli puolet (55 %) uskoo myös, että jo saatu tartunta olisi tullut jollain tavalla esiin, vaikka todellisuudessa C-hepatiittivirus voi elää kehossa oireettomana vuosia.

– C-hepatiitin tartuntatavat ovat monelle suomalaiselle vielä tuntemattomia. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että meidän tulee tehdä työtä C-hepatiittitietoisuuden lisäämiseksi, kertoo A-Klinikka Oy:n johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

Potilasjärjestöt ovat havainneet, että C-hepatiittiin liittyy Suomessa yhä voimakas negatiivinen leima. Tartunnan saaneet kertovat usein kantavansa tartunnasta häpeää. Leimautumisen pelko ja häpeä voivat estää tartuntaa epäileviä hakeutumasta testeihin Hakeutumalla testiin ja hoitoon C-hepatiitti voidaan parantaa. Suomen hepatiittistrategian pitkän aikavälin tavoitteena on kaikkien tartunnan saaneiden hoitaminen.

– Kuulemme paljon tarinoita, joissa C-hepatiitti on tarttunut esimerkiksi yksittäisestä huumekokeilusta tai ulkomailla otetusta tatuoinnista. On kohtuutonta, että tartunnan saanut joutuu elämään ennakkoluulojen kohteena eikä pahimmassa tapauksessa uskalla hakeutua testattavaksi ja hoitoon, kertoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Tutkimuksen perusteella suomalaiset tunnistivat C-hepatiitin yleisimmät tartuntatavat: 68 % arvioi yleisimmäksi syyksi pistohuumevälineet, 55 % seksuaalisen kanssakäymisen ja 55 % verensiirron. Kuitenkin vain hieman yli puolet vastaajista (66 %) nimesi tartuntasyyksi verikontaktin, vaikka C-hepatiitti vaatii aina tarttuakseen molemminpuolisen verikontaktin.

Vuosille 2017–2019 tehty Suomen kansallinen C-hepatiittistrategia tähtää uusien C-hepatiittitartuntojen ennaltaehkäisyyn, testaus- ja hoitokäytäntöjen yhdenmukaistamiseen, tartunnan saaneiden saattamiseen seurannan ja hoidon pariin sekä seurantajärjestelmän luomiseen ja seurannan tehostamiseen.

Tutkimuksen toteuttivat Munuais- ja maksaliitto, Suomen Lumme ry, A-klinikka Oy sekä lääkeyhtiöt Gilead ja Msd Finland Oy toteuttivat huhtikuussa 2018. Kyselytutkimuksen toteutti YouGov Finland.

Lisää aiheesta

Epäiletkö hiv-tartuntaa? Nyt kotiin voi tilata 20 minuutin testin, joka paljastaa viruksen27.8.2018 13.45
Tuttu seksitauti yleistyy nuorilla aikuisilla – hoito on entistä haasteellisempaa9.5.2018 09.37

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat