Paikalliset

Porvoolaisperhe kiittää riihimäkeläisiä: koiranäyttelystä karannut borderterrieri Alma taas kotona

Väsynyt mutta onnellinen Alma nukkuu taas omassa kodissaan.

Öberg-Westerlund

RIIHIMÄKI| –  Olemme vieläkin shokissa tapahtuneesta. Meille oli kauhea yllätys, miten nopeasti karkuun päässyt koira voi villiintyä, kertovat Michaela Öberg-Westerlund ja Teddy Westerlund.

Perheen borderterrieri Alma karkasi ollessaan koiranäyttelyssä kasvattajansa kanssa Riihimäellä viikonvaihteessa. Omistajat eivät olleet mukana, joten tieto koiran katoamisesta oli hirveä järkytys. Riihimäki on koiralle täysin vieras paikka.

– Lisäksi Alma on hyvin arka borderterrieriksi, Michaela kertoo Aamupostille.

Alma otti jalat alleen, kun samassa kopissa ollutta veljeä otettiin ulos sunnuntaina aamukymmeneltä. Siitä alkoivat perheelle piinan päivät, joiden aikana ei nukuttu.

– Lähdin heti Riihimäelle, enkä ottanut edes mitään ylimääräisiä vaatteita mukaan. Ensimmäisen yön nukuimme tyttäreni kanssa henkilöautossa, mies tuli seuraavana päivänä asuntoauton kanssa.

Almasta saatiin koko ajan havaintoja, ja koira oli välillä aivan näköetäisyyden päässä emännästään, mutta ei reagoinut. Havainnot kertoivat Alman matkanneen myös Ryttylään päin ja ylittäneen näin myös kolmostien.

– Haluamme kiittää kaikkia riihimäkeläisiä. Miten kaupungista voikin löytyä niin ihania ihmisiä, jotka auttoivat meitä etsinnöissä ja olivat muutenkin auttamassa! he kiittävät.

Asuntoautolle löytyi paikka yksityisen pihasta, heille tuotiin loukkuja koiran kiinni saamiseksi ja empatiaa tulvi perheelle.

– Erityisesti haluamme kiittää Mäkelän pariskuntaa, lintubongaria ja Etsijäkoira Vainusta Emmia, jolta saimme neuvoja siitä, miten etsinnässä toimitaan.

Alman kiinni saaminen oli lopulta melkoinen operaatio. Teddy Westerlund sai vinkin lintubongarilta, että Alma oli nähty Sammalistonsuolla. Sinne Teddy kiirehti perheen Seisarin hyljekoiran kanssa.

– Näin Alman kiikarilla, se katseli meitä, mutta ei saanut meistä vainua, hän kertoo.

Teddy lähti turvesuolle koira mukanaan pitkässä narussa, kun yhtäkkiä Alma ponnahti vain kymmenen metrin päästä turvekasan takaa.

– En ollut huomannut sitä! Mutta se meni kyyryyn ja katosi.

– Käänyin takaisin, otin kengät jalastani ja kuljin paljain jaloin autolle ripotellen namipaloja matkalle.

Väylälle hän sijoitti myös vesikupin ja antoi toisen koiransa juoda siitä.

Teddy kiipesi lintutorniin, mutta jätti koiransa narun päähän sen vierelle.

Alma sai vainun ja alkoi juosta edestakaisin, tuli auton luo, otti pari namipalaa ja hyppäsi autoon omalle paikalleen. Kun koirat kohtasivat ne ulisivat iloissaan. Teddy jutteli koiralleen, mutta ei tullut heti alas.

Vähitellen Alma rohkaistui, vaikka välillä säikähtikin ja hyppäsi taas turvapaikaksi katsomakseen autoon.

– Päätin, etten tee mitään, ennen kuin Alma itse tulee luokseni. Ja kun se vihdoin tuli, itkimme molemmat! toteaa Teddy yhä liikuttuneena.

Alma oli hyvässä kunnossa, mutta väsynyt kuten perheensäkin. Kotona Porvoossa se pääsi nukkumaan peiton alle isäntänsä ja emäntänsä viereen.

Teddy tuumaa, ettei Almaa uskalleta hevin enää vapaana pitää. Ja koiranäyttelyt saavat jäädä pois Alman elämästä.

Lisää aiheesta

Lauantaina pidettiin lystiä – kaverikoirat varastivat sydämet: "Tytöillä on hirveä koirakuume"25.8.2018 13.07
Melkein 2100 koiraa koolla Riihimäen raviradalla viikonloppuna – kenestä tulee Nord-näyttelyn kaunein?22.8.2018 15.42

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat