Viikko

Riihimäellä pääsee tuulettamaan kansallispukuja

Jos omaa pukua ei ole, voi paikalle tulla katselemaan muiden pukuja.

Leena Kostamo on tehnyt Seiskarin puvun alusta saakka itse. – Kudoin hamekankaankin itse. Takana olevat puvut ovat Akaan puku, Hämeen puku ja Aino puku.

Mia Lagström

Riihimäkeläisen Leena Kostamon kaapeista löytyy toinen toistaan näyttävämpiä kansallispukuja.

– Kun antaa pikkusormen, vie se koko käden ja nyt on jo toinenkin käsi menossa, Kostamo naurahtaa.

Ensimmäisen kansallispukunsa Kostamo sai jo pikkutyttönä. Lapsuudenkodissa kansallispuku oli juhlapuku ja perheen äiti oli sitä mieltä, että hänen kaikilla tyttärillään oli sellainen oltava. Kostamo kertoo käyttäneensä myös ensimmäiset kesätienestinsä kansallispukuun.

– Ostin Aino-puvun, koska se oli mielestäni kaunis. Aino-puku ei ole tosin kansallispuku, vaan fantasiapuku, joka on tohtori, arkeologi Theodor Schvindtin näkemys muinaissuomalaisesta asusta. Se suunniteltiin 1892 rooliasuksi Wiipurilaisen osakunnan arpajaisjuhlan Kalevala-aiheista kuvaelmaa varten.

Osan nykyisistä puvuistaan Kostamo on ostanut valmiina, osan ommellut itse. Pukujen joukosta löytyy muun muassa Hämeen puku, joka edustaa syntymäpaikkaa, Kiteen puku, joka edustaa aviomiehen kotipaikkaa, ja Sääksmäen puku, joka edustaa sukulaisten asuinpaikkaa.

– Kaunein puvuistani on Akaan puku, kun saan sen valmiiksi. Jymähdin puvun kaulukseen, se on vaikea tehdä.

Kaikkiaan Suomessa on satoja kansallispukuja. Miehillekin on omansa, joskin naisten pukuja on hieman enemmän. Näyttävimmät puvut ovat suomenruotsalaisilla. Upeita kirjailuja on myös karjalaisissa puvuissa, kuten Tuuterin ja Tuutarin puvuissa. Pääosin suomalaiset puvut ovat kuitenkin suomenruotsalaisia pukuja maltillisempia.

– Hausjärven puvussa on hyvin yksinkertainen värimaailma, mutta se on mielestäni hirmuisen tyylikäs.

Kostamo kannustaa ihmisiä käyttämään rohkeammin kansallispukuja. Ne ovat kauniita ja niitä voi käyttää ihan missä juhlissa tahansa häistä hautajaisiin. Tulevana viikonloppuna Riihimäen kaupunginmuseolla järjestetään kansallispukujen tuuletuspiknik.

– Se on hyvä tilaisuus käyttää omaa kansallispukuaan. Kansallispuvusta saa käyttää myös vain jotain osaa, vaikka hametta tai tykkimyssyä. Itse olen käyttänyt teatterin ensi-illoissa kansallispuvun hametta mustan puseron kanssa. Se kannattaa muistaa, että jos kansallispuku laitetaan kokonaisuudessaan päälle, olisi puvun hyvä olla mahdollisimman täydellinen. Eri kansallispukujen osia ei saa keskenään sekoittaa.

Kansallispukujen tuuletuspiknik

Riihimäen kansantanssijat järjestävät Riihimäen kaupunginmuseolla kansallispukujen tuuletuspiknikin su 29.7. klo 13–15. Paikalle voi tulla pukeutuneena omaan kansallispukuun tai osaan omasta puvusta. Paikalle voi tulla myös vain katselemaan pukuja.

Ensimmäisen kansallispukujen tuuletuspiknikin järjesti Soja Murto-Hartikainen Imatralla, josta ne levisivät myös muualle Suomeen. Riihimäellä niitä on järjestetty aiemmin kolmesti.

Lisää aiheesta

Kesätuuliko helmoja heiluttaa? Nyt on aika kaivaa kansallispuvut esiin ja kulkea rinta rottingilla23.7.2018 12.30
"Siinä tulee arvokas olo" – kansallispuku kertoo usein kantajansa juurista – ja oman kulttuurin ja suomalaisuuden arvostamisesta 6.8.2017 21.05
Hihat ja helmat heilumaan – viikonloppuna vietetään kansallispukujen tuuletuspäivää4.8.2017 05.25
Aavistuslähtö kansallispukujen tuuletukseen - Hämeessä nopeita5.8.2016 21.47

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat