Viikko

Näyttelyssä sukelletaan kansalaissotaan: ”Vuonna 1917 Suomi oli hajoamispisteessä”

Valtakunnallisessa Työväentalomuseossa muistellaan kansalaissotaa ja siihen johtaneita syitä.

Pentti Auvinen sanoo, ettei kansalaissotaa saa unohtaa.

Mia Lagström

Valtakunnallisen Työväentalomuseon Elämää 1918 -näyttely vie vuoden 1918 tapahtumiin, sen syihin ja seurauksiin. Vaikka kansalaissodasta on kulunut jo 100 vuotta, on se edelleen kipeä aihe.

– Minultakin on kysytty, eikö asian voisi antaa jo olla, museon näyttelystä vastannut Pentti Auvinen kertoo.

Auvisen mukaan kansalaissodalla ei pidä hekumoida, eikä ketään pidä syyllistää, mutta kansalaissotaa ei pidä myöskään unohtaa.

– Asiaa ei saa unohtaa, ettei vastaava toistu koskaan.

Vuonna 1917 suomalainen yhteiskunta oli hajoamispisteessä. Tuore valtio oli hauras. Sopuun vallanjaosta ei päästy. Vaikka Suomessa oli saatettu voimaan vuonna 1906 eduskuntauudistus, oli Suomi edelleen luokkayhteiskunta, jota leimasivat jyrkät sosiaaliset erot ja poliittinen eriarvoisuus.

Suomea koettelivat myös yhä paheneva elintarvikepula ja hintojen nousu. Kato vei vuoden 1917 sadon ja maailmalla riehuva ensimmäinen maailmansota oli lopettanut ruoan tuonnin.

– Kansa joutui nälänhädän partaalle.

Vuoden 1917 suurlakko aiheutti järjestyshäiriöitä, jotka johtivat lopulta punakaartien liikekannallepanoon 27.1.1918. Seuraavana päivänä punakaarti miehitti Helsingin. Senaatin joukoiksi 25.1. nimettyjen suojeluskuntien perustaminen oli alkanut jo 1917.

Riihimäki oli yksi Etelä-Suomen punakaartien avainpaikkoja, sillä kaupunki sijaitsi risteysasemalla.

– Riihimäellä toimi punakaartien alueellinen esikunta. Varsinaisia taisteluja ei Riihimäellä käyty, vaan täältä lähdettiin lähinnä Tampereen suunnalle taistelemaan, Auvinen kertoo.

Pitkäksi punakaartien valtakausi ei jäänyt. Huhtikuussa Helsingin vallanneet saksalaiset etenivät rataa pitkin kohti Hämeenlinnaa. Hyvinkää vallattiin 21.4. Riihimäkeä lähestyttiin varoen, sillä kukaan ei tiennyt kaupungin punakaartilaisten määrää.

– Saksalaiset asettuivat Herajoelle 22.4. ja aloittivat tykeillään häiriöammunnan. Pari laukauksista osui Patastenmäkeen. Kolmas osui radanvarsipihalla olleeseen punakaartilaisten ammusvaunuun ja aiheutti pamauksen, jonka sanotaan kuuluneen Hämeenlinnaan saakka, Auvinen kertoo kuuluisasta Riihimäen pamauksesta.

Valtauksen jälkeen valkoisen kaartin ensimmäisiä tehtäviä oli punaisten etsintä, vangitseminen ja kuulustelut. Riihimäen vankileiri oli Suomen viidenneksi suurin ja toiseksi pahin. Vain Tammisaaressa olot olivat vielä kurjemmat.

Leirin noin 8500 vangista yli 1000 menehtyi. Kuolleista teloitettuja oli noin 140. Valtaosa kuoli nälkään ja tauteihin.

Punaisten hävittyä monet sosiaalidemokraattien johtajista ja aktiiveista pakenivat Venäjälle. Punaisten toiminnasta sivussa olleet käynnistivät puolueen toiminnan uudelleen syksyllä 1918.

– Seuraavissa vaaleissa 1919 puolueen kannatus osoittautui suunnilleen aiemman kaltaiseksi, vaikka iso joukko työväkeä oli kuollut tai paennut maasta, Auvinen kertoo.

Näennäisesti suomalainen yhteiskunta pääsi kriisin jälkeen jaloilleen suhteellisen nopeasti. Arvista päästiin eroon kuitenkin vasta talvi- ja jatkosodissa – jos silloinkaan kokonaan.

Elämää 1918

Elämää 1918 -näyttely Valtakunnallisessa työväentalomuseossa (Hj. Elomaankatu 2, Riihimäki) 6.5.–30.9.

Näyttelyssä kerrotaan kuvin ja tekstein vuoteen 1918 liittyvistä tapahtumista, siihen johtaneista syistä sekä sodan loppuvaiheista ja vankileireistä.

Näyttelyssä otetaan huomioon niin valtakunnalliset tapahtumat kuin kansalaissodan paikalliset vaiheet.

Museo on avoinna sunnuntaisin klo 12–16 ja ryhmille sopimuksen mukaan.

Lisää aiheesta

"Lauri Kara oli kansalaissodan antisankari" – Hyvinkään kaupungintalolla kuultiin viisi esitystä Suomen sisällissodasta21.4.2018 16.02
Sisällisodan kaikuja lasitehtaalla – kesänäyttelylle suunnitellaan jo jatkoa tuleville vuosille – tehdas nähdään oivana paikkana taiteelle. 27.6.2018 16.10
Kävelypässit kulkemaan sisällissodan askelissa – matka Hyvinkään Surujen puistosta Dragsvikiin taitetaan kävellen30.5.2018 11.00
Metsähaudan vainajia haudataan Hausjärvellä – Hikiästä löytyi sisällissodan aikainen metsähauta14.5.2018 10.13
”Emme saa koskaan unohtaa sisällissotaa”18.4.2018 15.24
Miten sisällissota muutti elämää Hyvinkäällä? Historiantutkijat avaavat vaikeita vuosia – ilmoittaudu mukaan10.4.2018 13.41
Kalle Niemi teloitettiin kansalaissodassa vuonna 191810.2.2018 17.38

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat