Viikko

Leena-veturi, puistojuna ja pumppuresiina liikkeellä

”Jos Leena on vanhin toimintakuntoinen leveäraidehöyryveturi, on Pässi vanhin säilynyt höyryveturi.”

Leenan päivänä liikkeellä on myös puistojuna. Deeverin puikoissa Milla Virtanen.

Mia Lagström

Suomen Rautatiemuseon pieni Deeveri-dieselveturi päästää iloisen tuuttauksen ja kaartaa kohti puiston siimestä. Puistojunan kyytiin ovat tervetulleita kaikki – ikään katsomatta.

– Suosittelen puistojunaa lämpimästi ja kyytiin voi nousta ilman lastakin, Jenni Sourama Suomen Rautatiemuseosta vakuuttaa.

Tulevana Leenan päivänä Rautatiemuseon oman puistoveturin lisäksi puistoa kiertää pikkuinen höyryveturi.

Museon vanhaan asemarakennukseen saapuu myös Asemakatti kertomaan tarinoita elämästään ja seikkailuistaan. Askartelupisteessä voi askarrella Leenalle nimipäiväkortin. Museon kahviosta voi ostaa nimipäiväkakkua ja pikkusuolaista. Halukkaat pääsevät kokeilemaan pumppuresiinaa – ja tietenkin päivän aikana pääsee Leena-höyryveturin kyytiin.

Vuonna 1910 Saksassa valmistettu Leena on Suomen vanhin toiminnassa oleva leveäraidehöyryveturi.

– Leena on pieni vaihtotyöveturi, josta ei ole linjaliikenteeseen vetämään raskaita matkustaja- tai tavaravaunuletkoja. Se tilattiin toisen vastaavan veturin kanssa Karjalankannakselle Inon linnoitustöihin. Inon linnoitusta rakennettiin ennen ensimmäistä maailmansotaa ja se oli osa Pietaria turvaavaa linnoitusketjua.

Kun Suomi itsenäistyi, jäi linnoitus Suomen puolelle. Venäläiset tuhosivat linnoituksen vetäytyessään maasta Suomen sisällissodan aikana. Leena kunnostettiin Viipurin konepajalla ja vietiin Pietarsaaren selluloosatehtaalle vuonna 1919. Vuonna 1945 Valtionrautatiet ostivat Leenan ja kuljettivat sen Kuopion konepajalle, jossa se oli käytössä 1960-luvulla saakka.

– Suomen Rautatiemuseo oli varannut sen jo hyvissä ajoin itselleen. Vuonna 2009 Leena kunnostettiin liikennekelpoiseksi ja siitä saakka se on ilahduttanut meitä täällä museolla, Sourama kertoo.

Leenan päivän lisäksi höyryveturin veturin kyytiin pääsee lauantaina 28.7. sekä Rautatiemuseopäivänä 12.8.

– Leenan päivänä veturi vetää vanhaa kolmannen luokan matkustajavaunua. Matkaa tehdään vain pieni pätkä museon omalla radalla, mutta ehtii siinä päästä makuun ja tunnelmaan.

Mistä veturin nimi tulee, sitä ei tarkkaan tiedetä. Veturia alettiin kutsua Leenaksi Kuopion konepajalla. Souraman mukaan ennen oli hyvinkin yleistä, että vetureille annettiin nimiä. Alkuun nimet olivat yksilöllisiä, kuten Leenalla, mutta myöhemmin nimiä annettiin tietyille veturisarjoille, esimerkiksi Hv-sarjan vetureita kutsuttiin kaikkia nimellä Heikki ja Hr1-vetureita Ukko-Pekoiksi.

– Tähänkin oli poikkeuksia, esimerkiksi museon Hv-veturin nimi on Prinsessa. Siihen aikaan veturinkuljettajilla oli käytössään yksi tietty veturi, josta tuli kuljettajalleen usein tärkeä työkaveri. Prinsessa sai nimensä siitä, että sen kuljettaja oli hyvin tarkka veturin kunnosta ja ulkonäöstä. Siitä tuli ”varikon prinsessa”.

Sourama kehottaa piipahtamaan päivän aikana myös museon puolella ihailemassa muita museon vetureita ja vaunuja.

– Pässi-höyryveturi täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Jos Leena on Suomen vanhin toimintakuntoinen leveäraidehöyryveturi, on Pässi vanhin säilynyt höyryveturi.

Leenan päivä

Suomen Rautatiemuseossa vietetään Leenan päivää 22.7. klo 10 alkaen. Museoon on normaali sisäänpääsymaksu. Kaikki Leenat pääsevät nimipäivän kunniaksi sisään ilmaiseksi. Asemakatti tarinoi klo tunnin välein klo 11.15–14.15. Puistojunat ovat liikenteessä (säävaraus). Leena-veturi liikkuu museon raiteilla klo 11–15 (lippu 2 euroa yli 7-vuotiailta). Halukkaat pääsevät kokeilemaan myös pumppuresiinaa klo 10–12 ja klo 14–16.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat