Viikkouutiset

Riihimäen vanhan lasitehtaan näyttely vie sisällissodan tunnelmiin

Sota loi Suomeen poliittisen konsensuksen.

Mika Karhun teos käsittelee teknokratian ihannointia, jonka huipentuma on sotateollisuus. Tätä symboloi osin koivusta, jäkälästä ja palaneesta puusta tehty Hornet F16 -hävittäjä. – Yhteiskunnan hyvinvointi perustuu tekniseen ihannointiin. Tämä ajattelutapa on kuitenkin ajautumassa kriisiin luonnon kanssa.

Mia Lagström

Taiteilija Heli Ryhäsen installaation peikonlehdet ovat hauraita, rikkoontuneita ja lähes läpinäkyviä. Siitä huolimatta peikonlehden rakenne on edelleen olemassa.

– Asiat ovat edelleen olemassa, vaikka me emme huomaa niitä, taiteen tohtori, kuvataiteilija Mika Karhu luonnehtii.

Vaikka Suomen sisällissodasta tulee kuluneeksi sata vuotta, on sodan jättämät arvet ja vaikutukset edelleen nähtävissä yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme. Tätä kokemusjatkumoa pohditaan 32 nykytaiteilijan yhteisnäyttelyssä ”Emme olleet yksi”, jonka ovat kuratoineet Mika Karhu, Olli Larjo ja Jouko Pullinen. Karhun mukaan sota ei suomalaisessa kuvataiteessa perinteisesti näy.

– Meillä on hiljainen periaate ja sopimus, joka on korvattu hyvällä maulla ja tyylitajulla. Taiteen tekemistä perustellaan itseilmaisun argumentein, toisin kuin vaikka kirjallisuutta tai elokuvaa, jotka käsittelevät paljonkin sosiaalisia ongelmia.

Karhun mukaan suomalaiselle kuvataiteelle on leimallista myös vahva poliittinen konsensus. Suomessa vältellään poliittista vastakkainasettelua. Ketään ei saa loukata. Karhu uskoo, että tämä juontaa juurensa juuri sisällissodasta.

– Jos 1920-luvulla ilmaisi vahvasti vasemmistolaisia mielipiteitä, oli henki pahasti uhattuna. Liiallinen varovaisuus ja pelko toisen loukkaamisesta saattaa vain johtaa siihen, että aito keskustelu ja vuorovaikutus häviävät. Keski-Euroopassa käydään paljon avoimemmin poliittista keskustelua ja otetaan vahvasti kantaa asioihin.

Suomalainen varovaisuus näkyy myös vahvassa halussa erottautua muusta maailmasta.

Tämä on kuitenkin mahdotonta. Suomen sisällissota liittyi vahvasti Euroopassa ja Venäjällä tapahtuneisiin mullistuksiin.

Sama on tänä päivänä. Maahanmuutto ja eurooppalaisten yhteiskuntien muutostila on saanut aikaa poliittisesti jännittyneen tilan, joka koskettaa myös Suomea.

Simo Ripatin teoksen linnunhäkki kuvastaa ihmisten taipumusta elää illuusiossa, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Muista erottautuminen voi johtaa turvattomuuden tunteeseen. Kun turvattomuus lisääntyy, lisääntyy myös pelko ja viha. Siksi luottamus ja vuoropuhelu ovat äärimmäisen tärkeitä ja tätä tehtävää Karhun mukaan myös taiteen tulisi toimittaa.

– Taide on vuoropuhelua.

Emme olleet yksin

Emme olleet yksi – sisällissodan heijastumia nykytaiteessa Riihimäen vanhassa lasitehtaassa (Lasitehtaanaukio 2) 1.7.–7.9. Sata vuotta sitten emme olleet yhtenäinen ja jakamaton kansakunta, entä tänään?

Näyttelyn ovat kuratoineet kuvataiteilija, taiteen tohtori Mika Karhu, kuvanveistäjä Olli Larjo ja taidegraafikko, taiteen tohtori Jouko Pullinen ja se on toteutettu yhteistyössä kuvataiteilijayhdistys Ars-Häme ry:n sekä Riihimäen kaupungin kanssa.

Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Lisää aiheesta

Sisällisodan kaikuja lasitehtaalla – kesänäyttelylle suunnitellaan jo jatkoa tuleville vuosille – tehdas nähdään oivana paikkana taiteelle. 27.6.2018 16.10
Kolme sisällissodassa teloitettua haudattiin Hausjärvellä kaatuneitten muistopäivänä20.5.2018 20.23
Mitä tapahtui lasitehtaissa? Lasimuseon ystävät kutsuvat vapaaehtoisia auttamaan perinteen keruussa5.6.2018 15.25

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikkouutiset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat