Viikko

Muualta: Virolainen Kristiina Kütt viihtyy lääkärinä Riihimäellä ja muualla Suomessa – kehuu kollegat ja asiakkaat

Taiteellisen perheen tytär löysi onnellisen elämän rakennuspuut naapurimaasta.

Lääkäri Kristiina Kütt matkustaa syyskuussa avomiehensä Ilkan kanssa kesälomalle Italiaan, mutta paikka on vielä salaisuus.

Seppo Ylönen

Viron pääkaupungista Tallinnasta kotoisin oleva lääkäri Kristiina Kütt puhuu suomea kuin syntyperäinen suomalainen, vaikka hän on asunut maassa vasta 3,5 vuotta. Hän kävi suomen kielen tunneilla Tallinnassa ja kertoo oppineensa kieltä myös katsomalla Pikku Kakkosia ja Muumisarjoja.

– Opiskelin lääkäriksi Tarton yliopistossa. Minun vuosikurssillani oli 8–10 suomalaista nais- ja miesopiskelijaa. Eräänä opiskeluvuonna olin kesällä kaksi kuukautta assistenttina Vaasan keskussairaalassa. Koin siellä positiivisen shokin. Suomalaiset lääkärit pitivät lääketieteen opiskelijoita kollegoina. Virossa on tässä asiassa enemmän hierarkiaa.

En halunnut mennä Helsinkiin, sillä Tikkurilasta pääsee liikkumaan helposti joka suuntaan.

Valmistuttuaan Kristiina oli työssä useissa Viron sairaaloissa. Opiskeluaikana kytenyt halu mennä työhön Suomeen toteutui vuonna 2014, jolloin hän muutti Tikkurilaan.

– En halunnut mennä Helsinkiin, sillä Tikkurilasta pääsee liikkumaan helposti joka suuntaan. Olen käynyt vuodesta 2014 lähtien työssä Lääkäriasema Tumassa Riihimäellä ja Lääkärikeskus Artessa Lahdessa. Olen viihtynyt työssäni. Molemmissa on ihanat kollegat. Myös asiakkaat ovat mukavia.

Kristiina kertoo, että virolaiset viettävät juhannusta samaan tyyliin kuin suomalaiset. Grillataan ja nautitaan kesästä.

– Kun olin lapsi, meidän perhe oli Pärnun lähellä, meren rannalla, jossa oli silloin vielä mökkipaikka. Siellä me grillasimme ja istuimme kokon äärellä. Juhannuskokko on viroksi jaanilõke.

Hyvä parisuhde ja aito rakkaus auttavat aina elämässä eteenpäin.

Kristiinan isä Mati Kütt on taiteilija. Hän maalaa tauluja ja tekee surrealistisia animaatioelokuvia.

Äiti Riina on myös animaatioalalla. Hän on tehnyt animaatioita myös ulkomaisille yhtiöille.

– Minun kaksoissiskoni Kristel on korutaitelija. Hänen korunsa ovat uniikkeja ja hyvin taiteellisia.

Tärkein henkilö Kristiinan elämässä on hänen suomalainen avomiehensä Ilkka.

– Minulla on maailman ihanin mies, joka on ammatiltaan keittiömestari. Hän on erikoistunut sushi-ruokiin. Ilkka opetti minut syömään niitä. Hyvä parisuhde ja aito rakkaus auttavat aina elämässä eteenpäin.

Kristiina Kütt vertailee Viroa ja Suomea.

– Virossa on hyvää se, että ollaan ylpeitä eestiläisyydestä ja itsenäisyydestä. Viron luonto on todella kaunis. Suomessakin on kaunista, mutta eri tavalla. Suomalaiset ovat avoimempia ja ystävällisempiä kuin virolaiset. Täällä hymyillään enemmän.

Maailmassa on paljon väkivaltaa ja negatiivisuutta. Kristiina ei halua jäädä negatiivisuuden koukkuun. Hänen mielestään elämässä pitää keskittyä positiivisiin asioihin.

Viro

Viron tasavalta (viroksi Eesti Vabariik) on Suomenlahden eteläpuolella sijaitseva Euroopan unioniin kuuluva valtio.

Virolla on maaraja Venäjän federaation ja Latvian kanssa.

Asukkaita maassa on yli 1,3 miljoonaa. Sen pinta-ala on 45 339 neliökilometriä. Pääkaupungissa Tallinnassa on 450 305 (2018) asukasta, mikä on yli kolmannes maan väkiluvusta. Yliopistokaupungissa Tartossa on noin 100 000 asukasta.

Viro julistautui ensimmäisen kerran itsenäiseksi Venäjän vallankumouksen (1917) jälkeen vuonna 1918, jolloin puna-armeija hyökkäsi maahan.

Valtaus ei onnistunut, ja Tarton rauhansopimuksessa 1920 Neuvosto-Venäjä tunnusti itsenäisyyden.

Saksan ja Neuvostoliiton vuonna 1939 solmiman Molotovin-Ribbentropin sopimuksen lisäpöytäkirjan mukaan Viro kuului Neuvostoliiton etupiiriin. Tämä miehittikin Viron vuonna 1940 ja liitti sen osaksi Neuvostoliittoa Viron neuvostososialistisena tasavaltana.

Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon vuonna 1941 ja miehitti Viron. Saksan hävittyä sodan neuvostojoukot palasivat Viroon. Natsi- ja neuvostomiehityksen aikana Viro menetti 180 000 ihmishenkeä.

Neuvostoliitto romahti vuonna 1991, ja Viro julistautui lopullisesti täysin itsenäiseksi. Samana vuonna siitä tuli YK:n jäsen, mutta venäläisjoukot poistuivat maasta vasta elokuussa 1994. Viro hyväksyttiin keväällä 2004 Naton jäseneksi. Toukokuun alusta siitä tuli myös Euroopan unionin jäsenvaltio. Vuoden 2011 alusta lähtien Viron valuuttana on ollut euro.

Lähteet: Wikipedia ja globalis.fi

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat