Viikkouutiset

Muualta: Suomalainen Liisa tapasi kosovolaisen Alin Oulussa räppäri Joman keikalla, ja yhteinen koti löytyi Lopelta

Liisa Fiskaali ja Ali Kelmendi opiskelevat toistensa äidinkieliä.

Liisa Fiskaali ja Ali Kelmendi tapasivat toisensa Oulussa helmikuussa vuonna 2015. He menivät naimisiin ja asuvat nyt Lopella. Liisa opiskelee albaniaa ja Ali suomen kieltä.

Seppo Ylönen

Entisen Jugoslavian (1918–2003) hajoamissodat alkoivat Balkanin niemimaalla vuonna 1991. Niitä käytiin Sloveniassa, Kroatiassa, Bosniassa, Kosovossa ja Etelä-Serbiassa.

Syynä oli kansallismielisten erimielisyys maan hallinnosta, taloudesta ja alueiden jaosta. Varsinkin Kosovon albaanit, Slovenia ja Kroatia halusivat eroon Jugoslaviasta.

Kosovon tasavalta itsenäistyi yksipuolisella julistuksella Serbiasta helmikuussa 2008. Sen pääkaupungista Pristinasta kotoisin oleva Ali Kelmendi asuu suomalaisen vaimonsa Liisa Fiskaalin kanssa Lopella. Ali kertoo sota-ajan vaikeuksista.

– Perheeni asui maalla, Sibocin kylässä, mutta kun alkoi olla levotonta asuimme vuosina 1998–1999 Pristinassa, josta muutimme Kanadan Ontarioon.

– Siellä olimme vain puoli vuotta. Isäni Ilmi ja äitini Sahare, minä, veljeni Azem ja Nusret palasimme Sibociin, jossa serbit olivat polttaneet kylän taloja. Meidän talomme oli onneksi säästynyt. Siskoni Elife jäi Kanadan Winstoriin, jossa hänellä on oma perhe. Lakia opiskellut veljeni Azem asuu vanhempieni kanssa. Nusret on ravintolatyössä Lontoossa.

Ali Kelmendi muutti vuonna 2009 Luxemburgiin rakennusmaalaustöihin ja piti sen jälkeen vuodesta 2011 lähtien Pristinan lähellä Kastriotin kaupungissa omaa ravintolaa kunnes vuokrasi sen toiselle alkaen itse huoltoaseman pidon.

– Minulla oli kosovolainen ystävä, joka oli muuttanut Tornioon. Menin hänen luokseen kolmen kuukauden lomalle vuonna 2015. Kävin helmikuussa kaverini kanssa rap-artisti Joman musiikkikeikalla Oulussa, jossa tapasin Liisan. Palattuani Kosovoon yhteydenpitomme jatkui Facebookissa ja skypessä.

Ali Kelmendi ja Liisa Fiskaali vihittiin avioliittoon Kosovon Kastriotissa maaliskuussa 2016. Saman vuoden juhannuksena vietettiin Kosovossa häitä, jonne myös Liisan vanhemmat Kirsti ja Juhani, sisar Johanna ja ystäväpariskunta tulivat mukaan.

– Vietimme samalla Suomi-juhlaa. Levyiltä soitettiin suomalaisia kappaleita esimerkiksi Akselin ja Elinan häävalssi. Isäni puhui ja sisko lauloi. Oli ramadan-paastokuukauden aika, ja siksi juhlaa jatkettiin auringon laskettua toisessa ravintolassa kosovolaisittain, Liisa Fiskaali kertoo.

Vietimme samalla Suomi-juhlaa.

Ali muutti Suomeen syyskuussa 2017. Liisalla on uskonnon, psykologian ja filosofian opettajan virka Lopen yläkoulussa ja lukiossa.

Ali Kelmendi sai huhtikuussa työpaikan Alteams-valimosta.

Ali ja Liisa sanovat, että he rakastavat ja ymmärtävät toisiaan. Ali osaa englantia ja oppii lisää suomea. Liisa opiskelee albaniaa, ja puhekieli onnistuu miehen kanssa jo hyvin.

Kosovon albaanit

Kosovon tasavalta julistautui 17. helmikuuta vuonna 2008 itsenäiseksi Serbiasta yksipuolisella julistuksella. Maan pinta-ala on 10 908 neliökilometriä ja asukasmäärä yli 1,9 miljoonaa (2017).

Pääkaupungissa Pristinassa on 477 312 asukasta (2015).

Kosovon suurin etninen ryhmä on albaanit, joita on väestöstä noin 88 prosenttia. Suurin vähemmistöryhmä on serbit, joita on 7 prosenttia.

Kosovon albaaneja asuu useissa maissa. Esimerkiksi Turkissa heitä on 600 000, Saksassa 300 000, Sveitsissä 200 000, Ruotsissa 19 576 ja Suomessa 12 359.

Kosovon albaanien taustalla on traakialais-illyrialainen dardanien heimo, joka asutti antiikin Makedonian pohjoispuolista Dardaniaa, suunnilleen nykyistä Kosovon aluetta. Ensimmäiset maininnat dardaneista ovat jo 12. vuosisadalta e.Kr.

Illyrialaisuudestaan ylpeät dardanit eivät suostuneet sulautumaan roomalaiseen kulttuuriin vaan säilyttivät oman kielensä ja perinteensä. He olivat silti yksi ensimmäisistä kristinuskon omaksuneista eurooppalaisista kansoista.

Rooman valtakunnan jakautumisen yhteydessä Kosovo jäi itäisen Bysantin alaisuuteen. Illyrialaisia alettiin kutsua vasta myöhemmin yleisesti albaaneiksi erään toisen, nykyisen Albanian alueella asuneen Albanoi-heimon mukaan.

Albanian kieli on indoeurooppalaisessa kielikunnassa oma kieliryhmänsä. Jotkut asiantuntijat pitävät sitä muinaisen daakian kielen sukulaisena ja toiset antiikin illyrian kielen perillisenä. Kielellä on virallinen asema Albaniassa, Kosovossa, Serbiassa, Montenegrossa ja Makedoniassa. Albaniaa kirjoitetaan latinalaisilla kirjaimilla. Konsonantteja on 29 ja vokaaleja seitsemän.

Lähde: Wikipedia

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikkouutiset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat