Viikkouutiset

Yupan Chamlagain kesä on opiskelua ja tyttökaverin odotusta

MUUALTA TULLEET TUTUIKSI: Kesällä vapaa-aikaa on enemmän, ja silloin Hämeen ammattikorkeakoulun Riihimäen yksikön opiskelija pelaa jalkapalloa tai ui.

Yupan Chamlagain nauttii opiskelujensa vastapainoksi Suomen kesäisestä luonnosta. Saunominen ja järvissä uiminen ovat tulleet hänelle tutuiksi. Elokuussa tyttökaveri tulee vieraaksi Saksasta.

Seppo Ylönen

Elokuussa 2015 Hämeen ammattikorkeakoulun Riihimäen yksikössä koneinsinööriopintonsa aloittanut nepalilainen Yupan Chamlagain, 23, tekee kesän ajan opiskeluunsa liittyvää projektia.

Tyttökaveri Dibisha Tilmalsina, joka opiskelee Saksassa liikkeenjohtoalaa, tulee nuoren miehen luo elokuussa. Yupan tutustui Dibishaan opiskellessaan Nepalin Kathmandussa.

– Olen syntynyt Itä-Nepalin Jhapan piirikunnassa. Yksityisen, englanninkielisen peruskoulun jälkeen opiskelin kaksi vuotta kathmandulaisessa lukiossa, jatkoin biologian opintoja korkeakoulussa ja olin yläasteen opettajana puoli vuotta ennen Riihimäelle tuloani.

Tärkein syy riihimäkeläisen opiskelupaikan valintaan oli se, että tuohon aikaan aloitetut opinnot olivat vielä ilmaisia. Vuoden 2017 jälkeen aloittaneet ulkomaalaiset maksavat vuodesta 8700 euroa.

– Pidän kylmästä ilmastosta ja rauhallisesta maasta. Tällä hetkellä Kathmandussa on noin plus 30 astetta. Viihdyn Riihimäellä, mutta en Helsingissä. Nepalilaisia opiskelijoita on myös Japanissa, Etelä-Koreassa, Australiassa, Saksassa, Britanniassa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Yupan Chamlagainin vanhemmat asuvat Jhapassa. Isä Yubraj, 48, toimi aikaisemmin paikallisvaalien virkamiehenä.

Tällä hetkellä hän tekee sosiaalityötä auttaen alueensa ihmisiä esimerkiksi vesi- ja sähköongelmissa.

Äiti Pabitra, 47, on ollut yksityiskoulun opettajana, mutta on nyt kotirouvana. Yupanin veli Yukesh, 20, opiskelee Australian sydneyläisessä yliopistossa it-alaa.

Kaikki nämä maat ovat ihan ok, mutta Suomi on paras.

Chamlagain on kiinnostunut esineiden 3D-mallintamisesta, jota hän harrastaa vapaa-aikoinaan.

– Valmistun koneinsinööriksi noin vuoden kuluttua. Toivon saavani töitä Suomesta. Jos niin ei käy, aion opiskella maisteritutkintoa varten Helsingin Aalto-yliopistossa tai Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Kesän projektityön lisäksi jää Yupan Chamlagainille myös vapaa-aikaa. Hän pelaa nepalilaisten ja suomalaisten kavereiden kanssa jalkapalloa. Joskus nuoret miehet menevät Yupanin autolla uimaan ja grillaamaan makkaraa Hirvijärvelle tai Sääksjärvelle.

– Luen internetistä Yleisradion englanninkielisiä uutisia. Luen myös kavereiden Nepalista tuomia nepalinkielisiä romaaneja. En pidä rock- enkä metallimusiikista. Sen sijaan pidän esimerkiksi suomalaisen Sannin lauluista. Olen käynyt kavereiden kanssa Virossa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Hollannissa. Kaikki nämä maat ovat ihan ok, mutta Suomi on paras.

Yupan Chamlagain sai pitää tyttökaveriaan Dibishaa huhtikuussa kolmatta kertaa vieraanaan, jolloin he kävivät eri kaupungeissa. Nepalia, englantia ja saksaa puhuva Dibisha pitää Suomesta.

Nepal - korkeiden vuorten maa Kiinan ja Intian välissä

Nepalin demokraattinen liittotasavalta sijaitsee Kiinan ja Intian välissä, puoliksi Himalajan vuoristossa ja puoliksi sen juurella. Siellä on kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta vuorenhuipusta. Pinta-ala on 147 181 neliökilometriä ja väestömäärä noin 31 miljoonaa, joista on hindulaisia 81,3 prosenttia. Buddhalaisia on 9, muslimeja 4,4, kirantteja 3 ja kristittyjä 1,4 prosenttia.

Nepalissa käytiin vuosina 1996 – 2006 sisällissotaa, jossa kuoli yli 13 000 ihmistä. Vastapuolina olivat maolaiset kommunistit ja Nepalin hallitus, joka oli julistanut kommunisteille sodan. Sisällissota päättyi kommunistien voittoon. Sen seurauksena maa luopui vuonna 2008 monarkiasta.

Valtio on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä maista. Viime vuosikymmeninä on onnistuttu kuitenkin vähentämään huomattavasti äärimmäistä köyhyyttä. Syksyllä 2015 maan parlamentti hyväksyi uuden perustuslain, mikä on tärkeä edistysaskel demokratiakehityksessä. Kansalaisten eriarvoisuus on kuitenkin vakava ongelma, joka hidastaa kehitystä.

Keväällä 2015 oli Keski-Nepalissa maanjäristys, jossa kuoli 8900 ja katosi yli kaksisataa. Noin 2,8 miljoonaa oli humanitaarisen avun tarpeessa. Samana vuonna Intian epävirallinen kauppasaarto heikensi myös huomattavasti maan taloutta.

Suomi tukee Nepalissa puhtaan juomaveden ja sanitaation saatavuutta, koulutuksen kehittämistä sekä naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien vaikutusmahdollisuuksien parantamista. Suomi on suunnitellut tukevansa Nepalia vuosina 2016 – 2019 yhteensä 51 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi tukea ohjataan suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Lähteet: Wikipedia ja Suomen ulkoministeriö

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikkouutiset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat