Viikkouutiset

Muualta tulleet tutuiksi: Hasip Cicek tapasi Alanyassa Oonan ja muutti Suomeen

Kolmen lapsen isä Hasip Cicek jäi työttöämäksi ja haluaa löytää uusia töitä.

Porvoosta Kauppakeskus Willaan asioille tulleen Hasip Cicekin vieressä ovat Berat, 2, ja Berfin, 5. Hasipin vaimo Oona syöttää hiukan kauempana kolmen kuukauden ikäistä Vedat-poikaa.

Seppo Ylönen

Kauppakeskus Willan käytävillä Hyvinkäällä on alkuillasta vielä paljon ihmisiä. Porvoosta saakka puhelinta korjauttamaan tullut Hasip Cicek antaa haastattelun ja asettuu kuvaan tyttärensä Berfinin ja poikansa Beratin kanssa. Perheen suomalainen äiti Oona istuu hieman syrjemmällä ja syöttää sylissään perheen nuorimmaista, kolmikuista Vedat-poikaa. Hasip on Turkin kurdi.

– Olen syntynyt Kaakkois-Turkin Diyarbakirin kaupungissa, jossa kävin peruskoulua. Perheeni muutti Välimeren rantakaupunkiin Alanyaan, kun olin seitsemännellä luokalla. Kouluopetus tapahtuu Turkissa kurdeillekin turkin kielellä. Minun äidinkieleni on kurmanci, joka on eräs kurdin kielistä. Tällä kielellä ei ole kirjoja eikä lehtiä. Yhdellä ainoalla kurdinkielisellä kanavalla näytetään turkkilaisia ohjelmia kurmanciksi dubattuina.

Hasipin isä Ekrem on nyt Alanyassa työttömänä. Hän oli aikaisemmin talonvartija. Äiti Halise on hotellisiivooja.

Viimeksi Hasip Cicek oli Alanyassa Memos-ravintolan tarjoilijana kymmenen vuotta. Siellä hän tapasi lomalla olleen suomalaisen Oonan vuonna 2008. He menivät naimisiin Alanyassa vuonna 2011. Saman vuoden joulukuussa he muuttivat Porvooseen, jossa Hasip on ollut työssä eri ravintoloissa. Siinä sivussa hän on oppinut suomea.

– Viimeksi olin työssä pizzeriassa. Jäin työttömäksi vuoden alussa. Haluan tehdä töitä enkä mennä Kelaan. Jos en saa töitä kesäksi, perheemme matkustaa lomalle Alanyaan. Siellä minulla on vanhempien lisäksi viisi veljeä ja kaksi siskoa. Yhdellä veljellä on Alanyassa oma kahvila.

Hasip Cicek ei halua puhua paljonkaan Turkin politiikasta. Hänen mukaansa presidentti Recep Tayyip Erdogan on tehnyt hyviä ja huonoja asioita. Turkissa ei ole helppoa sanoa olevansa kurdi.

– En pidä siitä, että Turkin sotilaat ja jotkut äärikurdit tappelevat. Mutta toivon kurdien saavan kurdinkielisiä kouluja. Äänestin Turkissa HDP:tä (Kansojen demokraattinen puolue), joka on vasemmistolainen kurdipuolue. Minä rakastan Turkkia, koska minun sukulaiset ovat siellä.

Hasip pitää myös Suomessa asumisesta. Hän rakastaa vaimoaan ja kolmea lastaan, joille hän puhuu turkin kieltä. Vaimokin ymmärtää sitä.

– Rakastan Porvoossa asumista. Minulla on kaupungissa paljon kurdilaisia ja turkkilaisia kavereita. Vaimollani on työpaikka porvoolaisessa Picnic-kahvilassa, mutta hän on nyt äitiyslomalla.

Hyvin suomea puhuva Hasip Cicek on avoin, iloinen mies ja perheenisä. Porvoolaisissa ravintoloissa hän on oppinut joitakin suomalaisten sanontoja tapaamiltaan asiakkailta. Niitä ovat esimerkiksi: ”Tillin tallin” ja ”Hölökyn kölökyn”.

Turkki

Turkin tasavalta ulottuu Aasian puoleiselta Anatolian niemimaalta Balkanin alueelle Kaakkois-Eurooppaan. Sen pinta-ala on 783 356 neliökilometriä ja asukasmäärä 80,8 miljoonaa (2017).

Turkin poliittinen järjestelmä syntyi vuonna 1923 Mustafa Kemal Atatürkin johdolla ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyjen aikana, kun osmanien valtakunta oli kaatunut. Atatürkin perintönä oli demokraattinen, sekulaarinen ja perustuslaillinen tasavalta. Valtio liittyi Natoon 1952.

Turkki halusi EU:n jäsenvaltioksi jo vuonna 1987. Viralliset EU-neuvottelut aloitettiin vuonna 2005, mutta sittemmin neuvottelut ovat edenneet nihkeästi. EU-komission raportti syksyllä 2016 kertoi, että Turkki ei tällä hetkellä täytä jäsenyysvaatimuksia. Maan tiedotusvälineiden sananvapaus on romahtanut. Oikeusvaltio ei ole toteutunut kuten olisi pitänyt. Viidennes tuomareista ja syyttäjistä on erotettu. Turkki ei kunnioita EU:n arvoja demokratiasta, perusvapauksista tai ihmisoikeuksista.

Turkissa elää erään arvion mukaan 15 – 20 miljoonaa kurdia. Maan itäosan kurdit ovat olleet pitkään syrjinnän kohteena. Kurdien itsehallintoa ajavan Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) sissijärjestön ja Turkin armeijan välillä käytiin täysimittainen sota 1984 – 1999. Taisteluja oli myös 2004 – 2013. Solmittiin aselepo, mutta konfliktit ovat jatkuneet. Marraskuussa 2016 Turkki pidätti kurdimyönteisen HDP-puolueen kansanedustajia, joita hallitus epäilee PKK:n julkisivuksi. Istanbul ja pääkaupunki Ankara ovat joutuneet terrori-iskujen kohteiksi, joiden takana ovat olleet PKK ja ääri-islamistijärjestö Isis.

Lähteet: Wikipedia ja globalis.fi

Lisää aiheesta

Muualta tulleet tutuiksi: Awet pitää pääsiäispaastoa14.3.2018 03.10
Muualta: Kurdimies päätyi sodan jaloista Suomeen, perusti autojen käsinpesulan ja otti töihin maanmiehensä7.3.2018 10.54
Muualta tulleet tutuiksi: Qiankun Niu oli vaihdossa Riihimäellä10.1.2018 03.30
Muualta tulleet tutuiksi: Sirazis Salekin pitää autoista ja musiikista15.11.2017 03.15
Muualta tulleet tutuiksi: Qader Abdullah haluaa auttaa myös Suomea eteenpäin4.10.2017 03.30
Muualta tulleet tutuiksi – Sam tuli armeijaan Australiasta26.10.2016 15.05

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikkouutiset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat