Viikko

Riihimäellä voi nähdä muotokuvia, joita muutkin museot himoitsevat – "Ilmeisesti kauppoja ei syntynyt, sillä teos on edelleen kokoelmissa"

Esimerkiksi Carl Fredrik von Bredan maalaus Pojan muotokuva vuodelta 1785 olisi haluttu ostaa Baseliin Sveitsiin.

Yksi Riihimäen taidemuseon muotokuvanäyttelyn erikoisuuksista on tuntemattoman taiteilijan maalaama muotokuva Venäjän keisari Paavali I:stä. – Teoksen takaa löytyi Baselin taidemuseon apulaisjohtajan kirje Pentti Wähäjärvelle, jossa hän kysyi teoksen hintaa ja olisiko se myytävissä, museon intendentti Katja Vuorinen-Parm kertoo.

Mia Lagström

Riihimäen taidemuseo raottaa jälleen kokoelmansa antia kaiken kansan ihailtavaksi. Tällä kertaa esillä on museon kokoelman muotokuvia.

– Esille on valittu kiinnostavia, hienoja ja harvoin esillä olleita teoksia, museon intendentti Katja Vuorinen-Parm kertoo.

Kaikkiaan mukana on yli 70 muotokuvaa 1700- ja 1800-luvuilta, valtaosa 1900-luvun alkupuolelta. Näyttelyn vanhin muotokuva on ruotsalaisen mm. hovitaiteilijana toimineen sekä Ruotsin taideakatemiassa vaikuttaneen Carl Fredrik von Bredan maalaus Pojan muotokuva vuodelta 1785.

– Varmuutta tekijästä ei ole. Meillä on edessä vielä paljon tutkimustyötä, Vuorinen-Parm hengähtää.

Esillä on muitakin teoksia, joiden tekijästä ei varmuutta ole. Ne on haluttu esille kuitenkin niiden hienouden takia. Yksi näistä teoksista on vuosina 1796–1801 Venäjää hallinneen keisari Paavali I muotokuva.

Mielenkiintoiseksi sen tekee maalauksen takaa löydetty 29.4.1976 päivätty kirje, jossa Baselin taidemuseon apulaisjohtaja Paul Boerlin Sveitsistä tiedustelee Pentti Wähäjärveltä, mitä teos mahtaisi maksaa ja onko se myytävänä.

– Ilmeisesti kauppoja ei syntynyt, sillä teos on edelleen kokoelmissa.

Muotokuvat ovat olleet aina keskeinen osa taidetta. Alkujaan ne olivat hallitsijoiden yksinoikeus. Pikkuhiljaa muotokuvat levisivät kirkkoihin ja hautamonumentteihin, kunnes 1600-luvulla muotokuvia alettiin tehdä laajemmin. Hyvin pitkään ne olivat aatelisten ja varakkaiden etuoikeus.

Näyttelyssä on esillä myös muotokuvia taiteilijoista, kuten Jalmari Ruokokosken vuonna 1909 maalaama muotokuva William Lönnbergistä ja Toivo Tuhkasesta sekä William Lönnbergin vuonna 1940 maalaama muotokuva Essi Renvallista. Esillä on myös taiteilijoiden omakuvia.

Muotokuvissa ovatkin nähtävillä taiteilijoiden tavat ja tyylit tehdä taidetta, kuten esimerkiksi Tyko Sallisen muotokuvat taiteilija Torsten Tisellistä vuodelta 1915 sekä Taju-tyttärestään vuodelta 1914.

Ne tunnistaa heti taiteilijan erikoislaatuisen kädenjäljen mukaan.

Öljyvärimaalausten joukossa on myös muutama akvarelli muun muassa graafikko, kuvanveistäjä, taidemaalari Hilda Flodinilta. Esillä on myös Ville Vallgrenin veistos ”Pariisitar” vuodelta 1910. Siinä on art nouveaun koristeellisuutta ja selviä yhtymäkohtia taiteilijan ehkä tunnetuimpaan teokseen Havis Amandaan.

Muotokuvia kokoelmista

Riihimäen taidemuseossa on esillä 19. toukokuuta–21. lokakuuta muotokuvia museon Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelmasta.

Esillä on kaikkiaan runsaat 70 muotokuvaa, henkilökuvaa ja taiteilijoiden omakuvaa.

Varhaisimmat ovat 1700-luvulta, eniten töitä on 1900-luvun alkupuoliskolta.

Esillä on myös miniatyyrikuvia 1700- ja 1800-luvuilta. Miniatyyrit olivat oman aikansa ”valokuvia”, joiden kysyntä hiipui valokuvauksen yleistymisen myötä.

Museon alakerrassa on esillä Seppo Tammisen teoksia.

Lisää aiheesta

Helena Tynell, Kerttu Nurminen ja opiskelijatöitä - Lasimuseon kesässä kolme näyttelyä17.5.2018 20.38
Monimerkityksellinen uutuusnäyttely – Jani Leinonen on Taidekillan kuudes kummitaiteilija22.5.2018 08.05
Etevan näyttely vielä viikon Hyvinkään taidemuseolla – Taiteen teko loi kehitysvammaisille myös välineen kommunikoida22.5.2018 17.00
Helene Schjerfbeckin mitali sai paikan taidemuseossa – Hyvinkääläinen Kai Hildén löysi mitalin kasvimaalta vuonna 194521.9.2017 05.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat