Viikko

Mankwir Koj muuttaa Riihimäeltä Mikkeliin – "Siellä on paljon sudanilaisia ja sudanilaisten seurakunta"

Etelä-Sudanissa on edelleen rauhatonta.

Mankwir Koj ja Mary Deng ovat tulleet juuri Awutin, 7 ja Nyinjakin, 9 kk, kanssa Riihimäen keskuskirkosta. – Etelä-Sudan on itsenäinen, mutta maata ei osata hoitaa, Mankwir Koj sanoo.

Seppo Ylönen

Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista vuonna 2011 yli kaksikymmentä vuotta kestäneen sisällissodan jälkeen. Miljoonat kansalaiset ovat paenneet vuosien aikana ulkomaille.

Naapurimaassa Ugandassa heitä arvellaan olen noin miljoona ja Egyptissä yli kolme miljoonaa. Lisäksi on noin neljä miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Levottomat olot ovat aiheuttaneet vakavan nälänhädän.

Riihimäellä asuva eteläsudanilainen, Suomen kansalaisuuden saanut Mankwir Koj kertoo, että hänen vanhempansa kuolivat sisällissodan aikana vuonna 1992 sairaalassa hoidon puutteeseen. Itse hän lähti vuonna 2000 Syyrian kautta Libanoniin, jossa teki viisi vuotta rakennustöitä.

– Tulin Suomeen vuonna 2005 YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) kautta. Asuin silloisen vaimoni kanssa Mikkelissä ja saimme Awut-tyttären. Opiskelin lähihoitajaksi ja olin työssä yksityisessä Anna-kodissa. Vuosina 2011–12 kävin Kansanlähetysopistossa Ryttylässä maahanmuuttajalinjan.

Sen jälkeen mies asettui asumaan Riihimäelle ja oli puolitoista vuotta työssä Lopen terveyskeskuksen akuuttiosastolta. Viimeksi hän on ollut työssä Hausjärven asumispalveluissa.

– Vuonna 2013 erosin silloisesta vaimostani. Matkustin Kairoon, jossa menin naimisiin nykyisen vaimoni Mary Dengin kanssa. Kesti kolme vuotta ennen kuin hän pääsi muuttamaan luokseni Riihimäelle marraskuussa 2016. Meille syntyi 9 kuukautta sitten tytär Nyinjak.

Sekä Mankwir että Mary ovat kotoisin Etelä-Sudanin ja Sudanin rajalla sijaitsevasta Abyein kaupungista. Heidän äidinkielensä on dinka. Abyein omistuksesta kiistellään, koska maaperässä on paljon öljyä. Sen vuoksi siellä on YK:n rauhanturvaajia.

Vasta vähän aikaa Suomessa asunut Mary Deng osaa hiukan suomea, mutta puhuu englantia.

– Minä opiskelin Sudanin pääkaupungin Khartumin yliopistossa tietotekniikkaa. Isäni Aviik ja äitini Ayak asuvat Kairossa. Isä on ompelija, ja äidillä on pieni ravintola. Minä muutin Egyptiin vuonna 2010. Minusta elämä Suomessa on hyvää. Valtio huolehtii kaikista ihmisistä tasapuolisesti.

Mankwir ja Mary ovat kristittyjä. Riihimäen kirkko, helluntaiseurakunta ja Uskonyhteys Fellowship ovat heille tuttuja. Vantaalla perhe on käynyt sudanilaisen seurakunnan arabiankielisissä jumalanpalveluksissa.

Mankwirin suosikkilauluja ovat ”Amazing Grace” ja ”Kuule, Isä taivaan, pyyntö tää”. Maryn suosikki on ”When Yesus says yes nobody can say no” (Kun Jeesus sanoo kyllä, ei kukaan voi sanoa ei).

– Me muutamme kesäkuun alussa Mikkeliin, koska siellä on paljon sudanilaisia ja sudanilaisten seurakunta. Meillä on jo asunto tiedossa. Vanhempi tytär alkaa käydä toista luokkaa, ja vaimoni menee suomen kielen kursseille, Mankwir Koj sanoo selvällä suomen kielellä.

Etelä-Sudan

Etelä-Sudanin tasavalta on afrikkalainen valtio. Sen rajanaapureina ovat pohjoisessa Sudan, idässä Etiopia, kaakossa Kenia, etelässä Uganda, lounaassa Kongon demokraattinen tasavalta ja lännessä Keski-Afrikan tasavalta. Etelä-Sudanin pinta-ala on 619 745 neliökilometriä. Asukkaita on 12,2 miljoonaa (2016). Pääkaupungissa Jubassa on yli 500 000 asukasta. Maan virallinen kieli on englanti. Muut pääkielet ovat arabia ja juban arabia, joka on paikallinen pidgin-kieli.

Etelä-Sudan on maailman uusin itsenäinen valtio, joka itsenäistyi Sudanista 9. heinäkuuta 2011. Suurin osa maaperän öljyvaroista jäi etelän puolelle. Syntyi kiistoja, ja YK:n turvallisuusneuvosto perusti Etelä-Sudaniin rauhanturvaoperaation, johon lähetettiin 7000 rauhanturvaajaa.

Presidenttinä on Salva Kiir Mayardit, joka on etniseltä taustaltaan dinka. Etelä-Sudan on presidenttijohtoinen tasavalta. Pääministerin virkaa ei ole.

Yli puolet väestöstä on alle 18-vuotiaita. Suurin osa maan asukkaista elättää itsensä omavaraismaataloudella. Harjoitetaan perinteisiä afrikkalaisia uskontoja. Kristityt ovat vähemmistönä. Sisällissodan vuoksi Etelä-Sudan on hyvin köyhä ja kehittymätön. Sisällissota, aliravitsemus ja taudit ovat tappaneet yli kaksi miljoonaa eteläsudanilaista. Ulkomaille on lähtenyt pakolaisiksi arviolta neljä miljoonaa ihmistä. Saman verran heitä on maan sisäisinä pakolaisina. Öljykiistojen lisäksi Etelä-Sudanilla on useita muita rajakiistoja Sudanin kanssa ja lisäksi maan sisäisiä poliittisia jännitteitä eri heimojen välillä. Infrastruktuuri on alikehittynyttä, ja maassa on esimerkiksi vain noin 60 kilometriä päällystettyjä teitä.

Lähteet: Wikipedia ja globalis.fi

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat