Viikkouutiset

Khalida Abdul Khalil teki pitkän matkan Riihimäelle

Talebanit yhä uhkana Afganistanissa.

Khalida Abdul Khalil (vas.) ja Abdul Bashir Ghulamsakhe on kuvattu Ravintola 1453:ssa, jossa mies on osa-aikatyössä. He ovat kärsineet Afganistanissa vainosta. Paluu sinne ei ole turvallinen.

Seppo Ylönen

Afganistanilainen nuori rouva Khalida Abdul Khalil opiskelee suomen kieltä Riihimäen Hyriassa. Hänen miehensä Abdul Bashir Ghulamsakhe on osa-aikatyössä 1453-ravintolassa (Hämeenkatu 9–15). Perhe on asunut Riihimäellä vähän yli vuoden. Myös miehen äiti asuu lähellä heitä.

– Meillä on kolme poikaa. Sultan, 7, on ensimmäisellä luokalla. Samir, 5, menee syksyllä esikouluun. Puolitoistavuotias Mehran on päiväkodissa. Pidän siitä, että meillä on nyt oma asunto, Khalida Abdul Khalil sanoo.

Abdul Bashir Ghulamsakhen perheellä oli Afganistanissa iso talo, jossa amerikkalaisilla sotilailla oli toimisto.

Talebanit eivät pitäneet siitä, että talo oli annettu amerikkalaisten käyttöön. Kun amerikkalaiset poistuivat talosta, talebanit ottivat sen väkisin pois perheeltä.

Bashirille ja hänen veljelleen tuli ääriliikkeen taholta vaikeuksia. Veli pakeni oman perheensä kanssa ensin Pakistaniin ja myöhemmin Turkkiin. Kahteen vuoteen hänestä ei ole kuultu mitään.

– Mieheni Bashir piti Kabulissa vaatekauppaa. Menimme naimisiin vuonna 2008 ja asuimme maaseudulla. Talebanit uhkasivat meitä ja siksi päätimme lähteä pois Afganistanista yhdessä mieheni äidin kanssa. Matkustimme Tadžikistanin, Venäjän, Valko-Venäjän, Liettuan, Latvian ja Viron kautta Suomeen, Khalida jatkaa.

Suomeen tulleet Khalida, Bashir ja tämän äiti sijoitettiin aluksi Helsingin vastaanottokeskuksen, josta heidät siirrettiin Joutsenon vastaanottokeskukseen.

Khalida ja Bashir saivat siellä esikoisensa Sultanin. Seuraava ”koti” oli Oravaisten vastaanottokeskuksessa Vaasan lähellä. Pariskunnalle syntyi siellä vielä kaksi poikaa.

Tammikuussa 2017 perhe ja miehen äiti muuttivat Riihimäelle.

Khalidalla, perheen lapsilla ja mummolla on oleskeluluvat, mutta Bashirilla sitä ei vielä ole.

Tämä tilanne aiheuttaa miehelle ja koko perheelle kovaa stressiä.

Bashir Ghulamsakhen varhainen lapsuus oli myös traumaattinen. Isä kuoli sodassa, kun poika oli yksivuotias. Kolme lasta jäi äidin huollettavaksi.

Khalida kertoo, että vastaanottokeskuksissa ei ollut mitään tekemistä. Suomen kielen opetusta oli hyvin vähän.

Englantia hän opiskeli hiukan koulussa, mutta on oppinut sitä lisää Suomessa.

– Kävin Afganistanissa koulua kaksitoista vuotta. Olen opiskellut nyt suomea Riihimäen Hyriassa. Olen miettinyt sitä, mikä ammatti olisi minulle hyvä. Haluaisin opiskella kirjanpitäjäksi.

Khalidan mukaan Afganistanissa on edelleen vaarallista elää.

– Seuraan internetistä Afganistanin uutisia, mutta mieheni ei katsele niitä. Pahat uutiset aiheuttavat hänelle vain lisää stressiä.

Afganistan

Afganistanin islamilainen tasavalta on aasialainen sisämaavaltio, jonka pinta-ala on 652 864 neliökilometriä.

Väkiluku on 34,6 miljoonaa (2016). Pääkaupungissa Kabulissa on 4,5 miljoonaa asukasta (2015).

Afgaaneja eli pataaneja on 40–45 prosenttia väestöstä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat tadžikit (noin 27 prosenttia), hazarat eli hetsarit (noin 9 prosenttia) ja uzbekit (noin 10 prosenttia).

Tärkeimpiä kieliä ovat afganistanin persia (dari, 50 prosenttia), paštu (afaani, 35 prosenttia) ja turkin sukuiset kielet, erityisesti uzbekki ja turkmeeni (noin 11 prosenttia).

Afganistanilaiset ovat pääosin sunnimuslimeja (80 prosenttia), mutta maassa on myös merkittävä shiiavähemmistö (noin 19 prosenttia). Hazarat ovat pääasiassa shiiamuslimeja.

Shiialaisia ismailiitteja (noin 1–2 prosenttia) on Koillis-Afganistanissa.

Pieni juutalainen yhteisö on muuttanut 1900-luvun loppuun mennessä Israeliin tai Yhdysvaltoihin.

Yli 15-vuotiaista vain noin 28 prosenttia osaa lukea ja kirjoittaa. Naisista suurin osa on lukutaidottomia (vuoden 2000 arvio 88 prosenttia).

Sodat ovat raunioittaneet maan talouselämän, ja elintaso maailman huonoimpia.

Maatalouden tärkeitä tuotteita ovat vehnä ja puuvilla.

Oopiumin viljely on yleistä.

Karjanhoito on paimentolaisten pääelinkeino. Mattoja tehdään vientiin. Maasta on löydetty rautaa, kuparia, kobolttia, kultaa ja litiumia.

USA:n puolustusministeriön raportti nimitti maan ”litiumin Saudi-Arabiaksi”. Litium-varastot tekisivät hyötykäytössä maasta maailman suurimman litiumin tuottajan. Litiumia tarvitaan erityisesti hybridi- ja sähköautojen akkuihin, tietokoneisiin ja matkapuhelimiin.

Turvallisuustilanne on kriittinen ja heikko koko maassa.

Varsinkin kapinallisalueilla on aseellisia hyökkäyksiä ja räjähteiden käyttöä. Nämä uhat koskevat myös pääkaupunkia Kabulia.

Lähde: Wikipedia ja Suomen ulkoministeriö

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikkouutiset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat