Puheenaihe

”Somalitaustaiset ja Lähi-idästä tulleet useimmiten kohteena” – tutkimus kertoo, miten etninen profilointi syö luottamusta

Tutkimuksesta ilmenee, että ulkomaalaistaustaisen työ- tai koulumatka voi keskeytyä poliisin tekemään tarkastukseen.

Johanna Erjonsalo

Kun vartija seuraa kaupassa romanipukuun pukeutunutta naista, on kyse etnisestä profiloinnista.

Etniseltä profiloinnilla tarkoitetaan sitä, että toimien ensisijainen syy on seurattavien tai pysäytettävän ihmisen etnisyys, uskonto tai kieli.

Profilointiin voivat syyllistyä esimerkiksi poliisi, myyjät, tullivirkailijat, rajavartijat ja järjestyksenvalvojat.

Helsingin yliopisto selvitti vuosina 2015–2018 etnistä profilointia ensimmäistä kertaa Suomessa. Koneen säätiön rahoittama hanke kuului Jakautuuko Suomi -kokonaisuuteen. Tutkimuksen tulokset julkistettiin tiistaina Helsingissä.

Pysäytetyt-hanke haastatteli etnisen profiloinnin kokemuksista 145 vähemmistöihin kuuluvaa ihmistä, niin Suomen kansalaisia kuin täällä asuvia tai oleskelevia ulkomaalaisiakin. Selkeä enemmistö haastateltavista oli syntynyt Suomessa tai oli asunut täällä vähintään useita vuosia.

Joukossa oli 23 romanialaista ja bulgarialaista katutyöläistä, jotka kertoivat lähes sadasta kohtaamisesta poliisin ja vartijoiden kanssa.

Iso osa tapauksista sijoittui Kampin kauppakeskuksen tai Helsingin rautatieaseman ympäristöön.

Lähes kaikki kokemukset olivat erittäin kielteisiä. Haastateltavat kertoivat henkilöpapereiden kyselyistä, häädöistä sisätiloista, puistoista ja nukkumapaikoista, kiinniotoista, kyydityksistä eri puolelle kaupunkia ja putkassa vietetyistä öistä.

Kiinniottojen taustalla oli haastateltujen mukaan se, että poliisi sekoitti heidät toisiin kadulla oleskeleviin itäeurooppalaisiin, osaa ei selitetty lainkaan. Kiinniotetut eivät saaneet mahdollisuutta ottaa yhteyttä omaisiinsa.

Kansainvälisesti paljon keskustelua herättänyttä aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että ilmiö on hyvä tiedostaa ennen kuin suurempia ongelmia syntyy.

Etninen profilointi on syrjivänä käytäntönä ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. Etninen profilointi voi olla peruste kantelun tekemiselle asiattomasta kohtelusta.

Tutkimuksessa on haastateltiin vähemmistöjen jäseniä, Suomen ja Itä-Euroopan romaneja sekä viranomaisia ja asiantuntijoita.

Poliisin ulkomaalais- ja liikennevalvonta sekä rikoksista epäiltyjen etsintä ovat erityisen huomion kohteena. Lisäksi tutkimuksessa tulevat esiin yksityisen turvallisuusalan ja rajavartiolaitosten toiminta.

– Kokemukset pysäytetyksi tulemisesta ja etnisestä profiloinnista tapahtuvat usein arkisissa ympäristöissä – kaduilla, puistoissa, rautatie- tai metroasemilla, kaupoissa tai autoa ajettaessa. Tavallinen työ- tai koulumatka voi keskeytyä poliisin tekemään tarkastukseen. Kaupassa vartijat tai myyjät seuraavat jokaista liikettä, etnisten suhteiden professori Suvi Keskinen Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista sanoo.

Pysäytysten lisäksi aineistossa kerrotaan epäkunnioittavasta ja kovakouraisesta kohtelusta, kiinniotoista ja väkivaltaisista otteistakin.

Etnisen profiloinnin kokemukset yhdistyvät vahvasti kansalaisten kokemaan luottamukseen poliisiin ja viranomaisiin sekä halukkuuteen avustaa poliisin työtä tietoja antamalla.

– Somalialaistaustaiset sekä Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta lähtöisin olevat kertoivat kyselytutkimuksessa joutuneensa valtaväestön vastaajia selvästi useammin erityisesti vartijoiden kontrollin kohteiksi, kertoo tutkija Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusseurasta.

– Ne vastaajat, joilla oli omia pysäytyskokemuksia ja joiden tuttavia oli pysäytetty aiheetta, luottivat muita vähemmän viranomaisiin, yksityiseen turvallisuusalaan ja suomalaiseen yhteiskuntaan laajemminkin.

Etnisellä profiloinnilla on myös merkitystä sille, kokeeko yksilö voivansa kuulua Suomeen tai pitääkö hän itseään eurooppalaisena.

– Etninen profilointi tuottaa kokemuksia epäoikeudenmukaisuudesta ja saa sen kohteeksi joutuvat ihmiset tuntemaan etteivät he kuulu Suomeen, vaikka asuvat ja ovat ehkä syntyneetkin täällä, summaa tutkija Aminkeng Atabong Alemanji.

– On myös nöyryyttävää tulla kohdelluksi rikollisena ilman omaa syytään.

Kansainvälinen konferenssi aiheesta järjestetään 5.4. Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa ja paikalle saapuu tunnettuja tutkijoita ja aktivisteja.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat