Viikko

Sisällissodan ajan piispat liian vanhoja?

Kalervo Huttunen luennoi Riihimäellä, Samu Nyström Hyvinkäällä.

Kalervo Huttusen luentoa 1918 sisällissodasta kuunneltiin Kirkkopuiston seurakuntakodissa kirkkokahvien jälkeen.

Kari-Veli Lehtonen

Riihimäen eläkkeellä oleva kirkkoherra Kalervo Huttunen luennoi vuoden 1918 tapahtumista Riihimäellä. Kysymykseen, miksi kirkko ei estänyt sisällissodan jälkeisiä kostotoimia kuolemantuomioineen, hän otti esille arvion piispojen korkeista ikävuosista.

Huttusen mukaan Hausjärveen kuuluneessa Riihimäessä vuoden 1917 alku oli ollut lupaava. Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen tunnelma kuitenkin kiristyi.

Tuonti Venäjältä tyrehtyi, elintarvikepula vaivasi ja maatalouslakkoja koettiin muun muassa Paloheimon pelloilla.

Vienti ei vetänyt, inflaatio kasvoi ja oma järjestysvalta puuttui. Venäläisestä sotaväestä Riihimäen kasarmeilla ei ollut takeita.

Hausjärvellä oli surmattu marraskuun 7. päivänä 1917 Alfred Kordelin. Risto Ryti ja Gerda-puolisonsa pelastuivat täpärästi.

Marraskuussa alkoi yleislakko. Maltilliset sosialidemokraatit Juho Kokki, J.H. Lehtelä, Maria ja Kustaa Salminen joutuivat syrjään, tilalle tulivat kiihkeät Efraim Kronqvist ja Vihtori Huhta.

Tammikuussa ennen sisällissodan alkua 26.1.1918 punakaarti miehitti Riihimäeltä Lahteen johtavan radan Mommilaan asti.

Punakaartissa oli 516 miestä ja 16 naista, lisäksi Hausjärven muut kaartit.

Riihimäen rukoushuone muutettiin sairaalaksi.

Kaarti takasi jäsenilleen ruuan, päiväraha ja rahaa perheelle.

Kaartin haltuun tulivat myös kirkkoherran pappila, puhelinkeskukset, torikaupat.

Yhteiskoulu ei toiminut, kansakouluissa ei ollut rukoilemista ja uskontotunnit siirtyivät päivän lopuksi, tulkinta oli tiukinta Hämeessä.

Saarnaaja Pekka Sirénin saarna keskeytettiin kirkossa. Lopella kuoli kirkkoherra Tuori, nimismies ja kunnallislautakunnan puheenjohtaja.

Saksalaiset olivat nousseet maihin 3.4. Hangossa. Herajoelta ammutut tykinlaukaukset aiheuttivat punaisten ammusjunan räjähdyksen 22.4. Riihimäen pamauksen. Tilanne muuttui sekasortoiseksi.

Punaisia pakolaisia oli muutama tuhat. Mielivaltaisia teloituksia tehtiin touko–kesäkuussa. Varuskunnan vankileirillä oli pahimmillaan noin 8 500 vankia.

Punaisia oli kaatunut 23. Vankileirillä teloitettiin 43, joista neljä oli naista ja alle 18-vuotiaita yhdeksän, heistä kaksi naista.

Vuonna 1918 leirillä kuoli 415, joista miehiä oli 276 ja naisia 139. Mukana oli myös luonnollisesti kuolleita, mutta taudit ja nälkä suurimpina syinä.

Leirin lääkäri, tohtori Kahelin erosi, koska katsoi, ettei lääkärinä voinut kurjuutta seurata.

Miksi itsenäistymistä seurasivat synkät sisällissodan kuukaudet? Historiantutkija Samu Nyströmin luento Hyvinkään Opistossa Laureassa 26.3. kello 18 tarjoaa monipuolisen kuvan maailmaan ja tapahtumiin, joiden seurauksena Suomi itsenäistyi.

Luennoitsija on Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti.

Lisätietoa: www.snhistory.net.

Riihimäen pamaus

Saksan Itämeren divisioona hyökkäsi Riihimäkeen sisällissodassa 22.4.1918.

Punaisilla oli rautatieaseman luona Jokikylässä aseilla ja ammuksilla lastattu panssarijuna.

Saksalaiset ajoivat vuoritykin tuliasemaan Herajoen lastenkodin viereiselle mäelle.

Kolmas tai neljäs ammuttu laukaus osui klo 7.20 pyroksilliinillä lastattuun vaunuun.

Vaunu oli Patastenmäen ylikäytävän kohdalla.

Valtava räjähdys nosti silminnäkijöiden mukaan sadan metrin korkeuteen nousseet tulenlieskat.

Ääni kuului kymmenien kilometrejä.

Rata katkesi ja syntyi tulipaloja. Punaisten vastarinta lamaantui.

Lähde: Wikipedia

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viikko

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat